Hostcount- ja käyttäjämäärätietoja Pohjoismaista
Yksi kansainvälisesti laajasti käytetty tapa seurata Internetin laajuutta ja levinneisyyttä on tilastoida rekisteröityjen verkossa olevien koneiden määrää. Tällöin puhutaan itse asiassa kahdenlaisista verkko-osoitteista, ns. hosteista sekä domaineista. Host tarkoittaa konetta, jolla käytetään sellaisia ohjelmia, joita tarvitaan verkkoon pääsemiseksi eli verkossa mahdollisten palveluiden käyttämiseksi. Tällainen kone on siis "tavallisen" verkonkäyttäjän kone, jota käytetään www-sivujen lataamiseen, sähköpostiliikenteeseen, tiedostojen siirtoon jne.
Käsitteitä on selvitetty esim. Tieke ry:n sivuilla.
Suomalaisten verkossa olevien koneiden määrä, yksi väärinkäsitysten äiti
Yllä olevassa kuviossa kuvataan RIPE:n tilastoimien suomalaisten (.fi) hostien määrää syyskuusta 1994 helmikuuhun 2 001. Kuviosta huomataan, että maaliskuun 1998 jälkeen kasvu on ollut hyvin vähäistä ja vuoden 2000 loppupuoliskolla kasvua ei ole ollut juuri lainkaan.
Suomalaisten "maine" tältä osin tietotekniikan edelläkävijämaana syntyi vuosina 95-97, jolloin hostien tilastoitu määrä meillä kasvoi, ja muissa maissa ei oltu päästy samaan kasvuvauhtiin. Alla olevasta kuviosta nähdään, että vuoden 99 huhtikuuhun asti meillä oli enemmän hosteja verkossa kuin esim. Ruotsissa.
Käyttäjämäärät eivät samassa suhteessa hostien määrän kanssa
Vertailu Ruotsiin antaa kuitenkin aivan toisenlaisen kuvan, kun tarkastellaan kyselytutkimuksilla estimoituja käyttäjien määriä Pohjoismaissa. Ruotsissa onkin enemmän käyttäjiä, vaikka heillä on ollut vähemmän hosteja verkossa! Norjassakin käyttäjiä on yhtä paljon kuin meillä, vaikka sielläkin koneiden määrä on pienempi kuin meillä.
Käyttäjien määrä verkkoon rekisteröityä konetta kohti on meillä siis ollut vuosikausia pienempi kuin Ruotsissa ja Norjassa!
Yhtä ja selkeää selitystä tälle ilmiölle en osaa antaa. Tieken sivuilla on todettu, että "Suomen tapa verkottua on toisenlainen kuin muualla". Internet-palveluntarjoajat saattavat toimia meillä toisin, ja yritysten verkkoratkaisut palomuureineen saattavat olla erilaisia kuin muualla. Todennäköistä on, että noita verkkoon rekisteröityjä koneita on oikeasti ollutkin koko ajan selvästi vähemmän kuin tilasto näyttää. Kysymyksessä ovat "varalle" tehdyt osoitteiden rekisteröinnit tai jotkin muut toimenpiteet, jotka ovat hämärtäneet tilaston antaman kuvan. Suomen edelläkävijyys, jota juhlapuheissa on hehkutettu, perustuukin tilastovirheeseen tai ainakin tilastojen väärään tulkintaan.
7.8.2000 on julkistettu Televiestintätilasto, jonka mukaan Suomessa on 121 "Internetiin kytkettyä tietokonetta" tuhatta asukasta kohden. Uutisissa mainittiin erityisesti, että Ruotsissa vastaava suhdeluku on "vain" 67. Nyt näyttää siltä, että tällaisessa vertailussa ollaan menossa pahemman kerran metsään. Minkälaista omakuvaa suomalaisesta tietoyhteiskunnasta tällä oikein halutaan pönkittää? Edellä olevan perusteella on syytä suhtautua varauksellisesti pelkkiin hostcount-tilastoihin. Mitään takuuta siitä, että kaikki tilastoissa mainitut koneet olisivat "Internetiin kytkettyjä". Kysymys saattaa yhtä hyvin olla pelkistä IP-osoitteiden varauksista.
Ihmisten tietokoneiden ja Internetin käyttöä on järkevämpää vertailla suoraan käyttäjiin kohdistuvien tutkimusten perusteella. Tällaiset vertailut kertovat, että suomalaisissa kodeissa tietokoneita on - prosentteina kuvaten - selvästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Samoin häviämme ruotsalaisille koti-internet -yhteyksien penetraatiossa. Ruotsissa netin käyttäjiä on 55 % väestöstä (MMXI Nordic), Suomessa Taloustutkimuksen mukaan "joskus" nettiä käyttäneitä on 50 % (Taloustutkimus). Nämä luvut ovat huhti-toukokuulta vuodelta 2000. Komissaari Liikanen on monessa yhteydessä julkisesti käyttänyt EU-komission teettämästä tutkimuksesta saatua tulosta Internetin kotipenetraatiosta. Sen mukaan Ruotsissa Internet-yhteys on 51 %:ssa kodeista, ja Suomessa vastaava luku on 21 %. Mm. Tanska ohittaa Suomen kirkkaasti tässä tilastossa.
Sama käsittelytapa on myös kabinettipäällikkö Rehnillä, jonka tiedot aivan ilmeisesti perustuvat samoihin tutkimuksiin (kuva alla). Lokakuun 2000 kotimaisten tutkimusten mukaan (Taloustutkimus ja Suomen Gallup-Web) Internetin käyttäjien osuus suomalaisväestössä on 57-58 %.
(Päivitetty 24.2.2001)