Suomalaiset Internetin
|
Taulukko 1. Internet-yhteydet 16 vuotta täyttäneiden joukossa* maittain. Maat järjestetty koti- ja työyhteyksien suhteen mukaiseen järjestykseen. |
|||
*laskettu henkilöistä, joilla on kotona lankapuhelinyhteys |
|||
Maa | Internet-yhteys kotoa, % |
Internet-yhteys työpaikalla, % |
Suhde |
Sveitsi |
39 |
41 |
0,95 |
Suomi |
43 |
37 |
1,16 |
Espanja |
14 |
12 |
1,17 |
Itävalta |
29 |
24 |
1,21 |
Saksa |
23 |
18 |
1,28 |
Norja |
53 |
40 |
1,33 |
Tanska |
47 |
35 |
1,34 |
Ruotsi |
49 |
36 |
1,36 |
Irlanti |
33 |
22 |
1,50 |
Austraalia |
43 |
28 |
1,54 |
Uusi Seelanti |
44 |
28 |
1,57 |
Belgia/Luxemburg |
32 |
20 |
1,60 |
Iso-Britannia |
42 |
24 |
1,75 |
Italia |
23 |
13 |
1,77 |
Alankomaat |
48 |
26 |
1,85 |
Singapore |
50 |
22 |
2,27 |
Ranska |
13 |
5 |
2,60 |
Lähde: Nielsen//NetRatings Global Internet Trends, Q2 2000 |
Tuloksen mukaan pienin suhde on Sveitsissä, eli se on ainoa maa, jossa työkäyttäjiä on jopa enemmän kuin kotikäyttäjiä. Tämä ilmiö kuvaa ilmeisesti käkikellomaan kansalaisten säästäväisyyttä. Toisena listalla ovatkin sitten suomalaiset. Meillä on ilmeisesti kysymys toisenlaisesta "säästäväisyydestä", eli siitä että laitteiden ja yhteyksien hankkimista kotiin ei pidetä välttämättömänä, kun surffailu ja sähköpostien lähettäminen onnistuu työpaikaltakin.
Tilastollisessa mielessä tällä ilmiöllä on merkitystä silloin, kun vertaillaan Internetin käyttömahdollisuuksia eri maissa pelkästään kotikäytön perusteella. Näin on tehty mm. EU:n komission tilaamassa tutkimuksessa, jota esim. komissaari Erkki Liikanen on esitellyt. Nielsenin tulosten mukaan kotikäyttäjiä Suomessa on 1,6 miljoonaa - tässä ovat mukana 2 vuotta täyttäneet lapsetkin. Kansallisessa Mediatutkimuksessa (KMT) ovat mukana 12 vuotta täyttäneet, ja sen mukaan Internetin käyttäjiä Suomessa on lähes 2,4 miljoonaa (käyttänyt Internetiä viimeksi kuluneiden 12 kk:n aikana). Aktiivisia Internetin käyttäjiäkin on KMT:n mukaan 1,7 miljoonaa (käyttänyt viimeksi kuluneiden 7 päivän aikana, kevät 2 000).
Valitettavasti nyt käsillä olevasta tutkimustuloksesta ei selviä Internet-penetraatio yleensä, eli niiden kansalaisten osuus, joilla on mahdollisuus käyttää nettiä paikasta riippumatta. Epävarmaa on myös se, onko työkäyttöön sisällytetty myös opiskelupaikalta tapahtuva käyttö. Suomessahan koulut ja oppilaitokset ovat maailman kärkeä Internet-yhteyksien määrässä.
Lisäksi on huomautettava myös siitä, että Nielsenin tutkimuksessa ovat mukana ainoastaan sellaiset henkilöt, jotka asuvat sellaisessa taloudessa, jossa on kiinteä puhelinlinja (vähintään yksi). Meillä Suomessa kiinteiden puhelinlinjojen penetraatio väestössä on laskenut alle 80:n prosentin. Tämä on otettu myös Nielsenin raportin tuloksia tulkittaessa huomioon. Tässä yhteydessä minulla ei kuitenkaan ole käytettävissäni tietoja siitä, kuinka suuri osuus suomalaisista käyttää Internetiä pelkästään langattomasti. Tämä osuus alkaa joka tapauksessa kasvaa nopeasti.