Suomalaiset Internetin
työkäytön kärkijoukkoa

Internetin käyttöä koskevat tutkimukset lisääntyvät ja laajenevat maailmalla jatkuvasti netin tullessa koko ajan tärkeämmäksi mediaksi. Amerikkalaiseen ACNielsen-tutkimuskonserniin kuuluvan NetRatings-yhtiön Global Internet Trends-tutkimus on ainakin yhtiön itsensä mukaan laajin koko maailmassa. Tutkimusta tehdään 17 maassa Euroopassa ja Aasiassa ja se perustuu yli 25 000:n vastaajan antamiin tietoihin. Lisäksi yhtiö tutkii Internetin käyttöä ja saatavuutta luonnollisesti Pohjois-Amerikassa.

Tulosten mukaan Suomi ei (enää) ole mikään Internetin ihmemaa, vaan samalle ja paremmallekin penetraatiotasolle ovat päässeet monet muutkin maat. Huomionarvoista tuloksissa sen sijaan on se, että siinä on selvitetty Internetin käyttömahdollisuutta yhtenäisin periaattein kodin lisäksi myös työpaikoilla. Tulosten mukaan 37 %:lla 16 vuotta täyttäneistä suomalaisista on pääsy Internetiin työpaikan koneilta. Edellä Suomea tutkituista maista ovat ainoastaan Sveitsi ja Norja. Mielenkiintoisemmaksi vertailu saadaan vielä, kun lasketaan koti- ja työkäytön suhde. Tätä laskelmaa ei ole alkuperäisessä taulukossa.

Taulukko 1. Internet-yhteydet 16 vuotta täyttäneiden joukossa* maittain. Maat järjestetty koti- ja työyhteyksien suhteen mukaiseen järjestykseen.

*laskettu henkilöistä, joilla on kotona lankapuhelinyhteys

Maa

Internet-yhteys kotoa, %

Internet-yhteys työpaikalla, %

Suhde

Sveitsi

39

41

0,95

Suomi

43

37

1,16

Espanja

14

12

1,17

Itävalta

29

24

1,21

Saksa

23

18

1,28

Norja

53

40

1,33

Tanska

47

35

1,34

Ruotsi

49

36

1,36

Irlanti

33

22

1,50

Austraalia

43

28

1,54

Uusi Seelanti

44

28

1,57

Belgia/Luxemburg

32

20

1,60

Iso-Britannia

42

24

1,75

Italia

23

13

1,77

Alankomaat

48

26

1,85

Singapore

50

22

2,27

Ranska

13

5

2,60

Lähde: Nielsen//NetRatings Global Internet Trends, Q2 2000

Tuloksen mukaan pienin suhde on Sveitsissä, eli se on ainoa maa, jossa työkäyttäjiä on jopa enemmän kuin kotikäyttäjiä. Tämä ilmiö kuvaa ilmeisesti käkikellomaan kansalaisten säästäväisyyttä. Toisena listalla ovatkin sitten suomalaiset. Meillä on ilmeisesti kysymys toisenlaisesta "säästäväisyydestä", eli siitä että laitteiden ja yhteyksien hankkimista kotiin ei pidetä välttämättömänä, kun surffailu ja sähköpostien lähettäminen onnistuu työpaikaltakin.

Pelkän kotikäytön mittaaminen aliarvostaa Suomea

Tilastollisessa mielessä tällä ilmiöllä on merkitystä silloin, kun vertaillaan Internetin käyttömahdollisuuksia eri maissa pelkästään kotikäytön perusteella. Näin on tehty mm. EU:n komission tilaamassa tutkimuksessa, jota esim. komissaari Erkki Liikanen on esitellyt. Nielsenin tulosten mukaan kotikäyttäjiä Suomessa on 1,6 miljoonaa - tässä ovat mukana 2 vuotta täyttäneet lapsetkin. Kansallisessa Mediatutkimuksessa (KMT) ovat mukana 12 vuotta täyttäneet, ja sen mukaan Internetin käyttäjiä Suomessa on lähes 2,4 miljoonaa (käyttänyt Internetiä viimeksi kuluneiden 12 kk:n aikana). Aktiivisia Internetin käyttäjiäkin on KMT:n mukaan 1,7 miljoonaa (käyttänyt viimeksi kuluneiden 7 päivän aikana, kevät 2 000).

Valitettavasti nyt käsillä olevasta tutkimustuloksesta ei selviä Internet-penetraatio yleensä, eli niiden kansalaisten osuus, joilla on mahdollisuus käyttää nettiä paikasta riippumatta. Epävarmaa on myös se, onko työkäyttöön sisällytetty myös opiskelupaikalta tapahtuva käyttö. Suomessahan koulut ja oppilaitokset ovat maailman kärkeä Internet-yhteyksien määrässä.

Lisäksi on huomautettava myös siitä, että Nielsenin tutkimuksessa ovat mukana ainoastaan sellaiset henkilöt, jotka asuvat sellaisessa taloudessa, jossa on kiinteä puhelinlinja (vähintään yksi). Meillä Suomessa kiinteiden puhelinlinjojen penetraatio väestössä on laskenut alle 80:n prosentin. Tämä on otettu myös Nielsenin raportin tuloksia tulkittaessa huomioon. Tässä yhteydessä minulla ei kuitenkaan ole käytettävissäni tietoja siitä, kuinka suuri osuus suomalaisista käyttää Internetiä pelkästään langattomasti. Tämä osuus alkaa joka tapauksessa kasvaa nopeasti.

Takaisin