Laajakaista tulee - viekö netti katsojia televisiolta?
Viestinnän kulutuksessa ja tarjonnassa meillä on ainakin kaksi kehityksen pääsuuntaa. Internetin tekniikan kehittyminen lisää sen merkitystä viihteen välineenä. Henkilökohtaista viihdettä saamme entistä enemmän netistä täsmäviihteenä. Televisio ei voi päästä joukkoviihteen roolistaan, mutta tulossa oleva vastaanoton digitalisointi uudistaa sen kilpailukykyä.

Suomen tietoyhteiskunnan kehittäjät hehkuttavat laajakaistaliittymien tuloa koteihimme. No, joidenkin kriittisten asiantuntijoiden mielestä kaikki se mistä laajakaistana puhutaan ei kuitenkaan ole oikeata laajakaistaa. Joka tapauksessa esim. Ficomin tilastojen mukaan 42 % netinkäyttäjätalouksista käyttää laajakaistaa. Noin 20 prosentilla kaikista talouksista on laajakaistaliittymä. TNS-Gallupin tutkimusten mukaan laajakaistan käyttö lisää netin käyttökertoja ja sen parissa vietettyä aikaa.

 

Täsmäviihdettä netistä
Kaikista hyvistä tietoyhteiskuntapuheista huolimatta on rehellistä sanoa, että netin kotikäytöstä suuri osa on viihdettä - tavalla tai toisella. Tallenneteollisuus ei olisi niin huolissaan, ellei netistä ladattaisi paljon musiikkia. Elokuvien saantimahdollisuudet paranevat myös väistämättä. Kolmas keskeinen viihdemuoto on pelit. Nuorille ja monille rajatuille kohderyhmille chattaily ja keskusteluryhmiin osallistuminen on tärkeä netin aktiivikäytön muoto. Ns. aikuisviihteen nyt unohdamme tässä yhteydessä kokonaan.

Televisio on aina väistämättä joukkoviihdettä, suuri yleisö seuraa samaa ohjelmaa samaan aikaan. Joukkoviihteellä on oma selkeä roolinsa, eikä sen luonnetta täysin muuta kanavien lisääntyminenkään ja kanavien erikoistuminen esim. tietyn lajin elokuviin. Osa kuluttajista haluaa täsmäviihdettä - tietty biisi tai elokuva ladataan juuri silloin kun mieli tekee.

 

Tutkimustietoa puuttuu
Mediatilanteen nopeassa muutoksessa omaa aikatauluaan noudattavat tutkimukset näyttävät ehtivän mukaan viiveellä. Finnpanelin tv-mittaritutkimuksessa netinkäyttö on kyllä taustamuuttujana mukana, mutta laajakaistasta siinä ei ole tietoa. Media-asiantuntijat viittaavat netin käytön vaikutuksia kysyttäessä Gallupin Intermediatutkimukseen, joka toistetaan kahden vuoden välein. Siinä eri medioiden käyttö mitataan nimenomaan ajankäytön kautta. Intermediatutkimus tehdään tämän vuoden aikana, edellinen on vuodelta 2002. Tuon tutkimuksen mukaan netinkäyttö oli enimmältään arkisin työpaikalla tapahtunutta, ja erityisesti ruokatunnin aikaan. Tämä pitänee edelleen paikkansa monen aikuisen netinkäyttäjän kohdalla, mutta kotikäytön muuttuminen laajakaistapohjaiseksi on tapahtunut suurimmaksi osaksi tutkimusajankohdan jälkeen.

 

Televisio peittää kyllä Suomessa
Carat Finlandin kehitysjohtaja Jaakko Lintunen arvioi, että vaikka muutoksia tapahtuu, ei TV:llä ihmisten tavoittaminen ole mitenkään merkittävästi vaikeampaa kuin aikaisemmin. Hän viittaa liikenne- ja viestintäministeriön tutkimukseen, jonka mukaan laajakaistan hankkijat ja nykyiset omistajat ovat mm. ylempiä toimihenkilöitä, suurituloisia, opisto- tai korkeakoulututkinnon suorittaneita tai opiskelijoita. Näistä kohderyhmistähän tiedetään, että niissä katsottiin televisiota keskimääräistä vähemmän jo aikana ennen Internetiä tai laajakaistaa.

 

Maailmalla netinkäyttäjät katsovat vähemmän televisiota
Kalifornian yliopisto UCLA julkisti tammikuussa ensimmäisiä tuloksia monikansallisesta Internet-tutkimuksesta, jota on tehty kolmen vuoden aikana. Ikävä kyllä pieni Suomi ei ollut mukana tutkimuksessa, pohjoismaita edusti Ruotsi. Keskeisenä tuloksena tutkimuksesta kerrotaan, että kaikissa tutkituissa 14 maassa Internetin käyttäjät katsovat televisiota vähemmän kuin ei-käyttäjät. Tunneissa mitattuna ero on sitä suurempi, mitä enemmän maassa televisiota katsotaan.

Ruotsissa tutkimuksen mukaan netinkäyttäjät katsovat viikossa televisiota 14,4 tuntia, ei-käyttäjät puolestaan 15,5 tuntia. Laajakaistan käyttöä koskevat tutkimustulokset kertovat samaa kuin Suomessakin saadut tulokset: Laajakaistakäyttäjät käyvät verkossa useammin, ja käyttökerrat saattavat olla lyhyitäkin, koska yhteyden uudelleen avaaminen ei maksa uutta yhteysmaksua niin kuin modeemi- tai ISDN-käyttäjällä saattaa olla.

1.3.2004