Kuviosta nähdään, että suomalaisista netinkäyttäjistä 48 % sanoo lukevansa surffaillessaan myös sanomalehtien verkkosivuja. Tämä osuus on selvästi suurempi kuin tutkimuksessa mitattujen maiden netinkäyttäjien keskiarvo. Osittain tulosta selittää varmaan se, että suomalaiset ovat myös paperilehtien käytössä Euroopan kärjen joukossa. Meillä lehtien nettisivujen tarjontaa on todennäköisesti myös enemmän kuin monissa muissa maissa - tarkat tilastotiedot tästä tosin puuttuvat.

Samassa tutkimuksessa on myös selvitetty sitä, mistä ihmiset mielestään ottavat nettisurffailuun tarvitsemansa ajan. Tulos on hyvin yhtäläinen muiden vastaavien tutkimustulosten kanssa. Eniten ihmiset sanovat vähentävänsa television katselua. Suomessa television katselun vähetäminen on hieman pienempää kuin EU:ssa keskimäärin, mutta tämä johtuu todennäköisesti siitä, että meillä katsotaan televisiota keskimäärin muutenkin vähemmän kuin esim. etelä-Euroopan maissa. Pienessä katselumäärässä on siis vähemmän varaa pienentämiseen.

Eri asia kokonaan on se, vähentävätkö ihmiset todella televisionkatseluaan niin paljon kuin väittävät. Valitettavasti tästä ei ole tietoja esim. Finnpanelin TV-mittaritutkimuksen perusteella. Epäsuorasti voidaan päätellä, että Internetin käytön lisääntyminen on ainakin jarruttanut television katselumäärän kasvua viime vuosina. Toisaalta on viitteitä myös siitä, että alkuinnostuksen jälkeen ihmiset vähentävät netinkäyttöön käyttämäänsä aikaa. Aikanaan television levitessä käyttöön maassamme oli havaittavissa samanlainen ilmiö.

Linkki tutkimukseen (tästä linkistä voi ladata raportin):

http://europa.eu.int/ISPO/basics/measuring/eurobaro/eurobaro53/i_eurobaro53.html

Alkaako netin käyttö vaikuttaa sanomalehtien tilaamiseen - onko vuosi 2 000 käännekohta?

Levikintarkastus Oy:n Suomen Gallup-Medialta tilaamassa Kansallisessa Mediatutkimuksessa (KMT) selvitetään muun mediakäytön ohella netin käyttöä. Trendi on tähän asti ollut tässä jatkuvassa tutkimuksessa, että netin käyttäjiä (käyttänyt Internetiä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana) on tullut koko aja lisää.

Tuoreimpien kevää 2 000 tuloksien mukaan netin käyttäjien osuus monien sanomalehtien tilaajalukijoiden joukossa on kuitenkin ensimmäistä kertaa kääntynyt laskuun.

Kuviosta havaitaan, että Internettiä käyttäneiden osuus tutkimuksen kaikkien vastaajien joukossa on kasvanut melko tasaisesti uusimpaan tarkastelukohtaan asti. Käyttäjiä on nyt kaikista suomalaisista 12-vuotta täyttäneistä tämän tuloksen mukaan 54 %. Helsingin Sanomien tilaajalukijoiden joukossa netin käyttäjien osuus on koko ajan ollut keskimääräistä suurempi. Helsingin Sanomien lukijakunnassa ei myöskään ole havaittavissa laskua.

Muiden tarkastelujen lehtien tilanne on toinen: netin käyttäjien osuus näyttää kääntyneen laskuun. Mahdollista tietenkin on, että kysymys on vain tilastollisesta satunnaisvaihtelusta. Kuitenkin ilmiö esiintyy eri puolilla maata ja erilaisilla lehdillä hyvin samantapaisena. Kuvio on teknisistä syistä epätäydellinen, myös muilla lehdillä on havaittavissa netinkäyttäjien osuuden pienenemistä.

Tulevaisuus näyttää ilmiön pysyvyyden

Tässä vaiheessa saattaa olla ennenaikaista tehdä ilmiöstä pysyviä johtopäätöksiä. Oireellista arvoa tällä tuloksella kuitenkin on. Koska netin käyttäjien osuuden kasvu sellaisten lehtien lukijakunnissa, joissa se on ollut selvästi keskimääräistä pienempää, ei voida sanoa netin käytön leviämisen pysähtyvän. Kuitenkin joillakin alueilla, joilla netinkäytön kasvu on ikään kuin kyllästynyt, saattaa olla käynnistynyt lukijoiden ja mediakäyttäjien uudenlainen valikoituminen. Tämä saattaa olla ensimmäinen selitys nyt havaittuun ilmiöön. Netin käyttäjät valikoituvat pois sanomalehtien tilaajien joukosta.

Toinen selitys voisi olla se, että osa ihmisistä onkin lopettanut netin käytön. Tästä asiasta on hyvin vähän tutkimustietoa, eikä sellaista saa myöskään KMT:sta. Kansallisen Multimediaprojekti Kamun yleisötutkimusraportissa on tieto, että 10 % nettiä kokeilumielessä käyttäneistä suomalaisista olisi sittemmin lopettanut netin käytön. Näin voi olla, että tällaiset käyttäjät pitäytyvät edelleen perinteisissä medioissa.

Taloustutkimuksen Internet Tracking -tutkimuksen mukaan Internetin käyttäjien kasvu on hidastunut ja käytön määrä on joissakin käyttäjäryhmissä jopa vähentynyt. Joskun nettiä käyttäneiden osuus on kasvanut vain prosenttiyksiköllä heinä-elokuusta loka-marraskuuhun. Vähennystä on nyt ensimmäisen kerran Internetiä päivittäin käyttävien määrässä, työpaikkakäyttäjien määrässä sekä opiskelupaikalta käyttäneiden määrässä. Näitä pienentyneitä käyttäjien määriä kompensoi jonkin verran kotikäyttäjien lisääntynyt määrä. Saman tutkimuksen mukaan myös nettisurffailijoiden määrä on kääntynyt laskuun, vaikka samat henkilöt saattavatkin käyttää nettiä sähköpostin lähettämiseen.

Yleisaikakauslehdillä sama ilmiö havaittavissa vain lievänä

Olen tarkastellut samaa asiaa myös muutamien ns. yleisaikakauslehtien tilaajalukijoiden joukossa. Netin käyttäjien osuuden vähenemistä on havaittavissa lievänä vain Valitutuilla Paloilla. 7 päivää-lehdellä kasvu näyttäisi pysähtyneen. Joillakin yleisaikakauslehdillä netin käyttäjien osuus on vielä melko pieni, joten kasvuvaraa on selvästi. Suomen Kuvalehti on yleisaikakauslehdistä selvästi johtava netinkäyttäjien lehti. Heitä on lehden tilaajalukijoista keväällä 2000 ollut 62 %, mikä on selvästi yli koko väestön keskiarvon. Kuvalehden tilaajalukijoiden joukossa netinkäyttäjien osuus ei näytä pienenemisen merkkejä.

Takaisin

(19.12.2000)