Kannettavien puhelinten penetraatio on Suomessa ylittänyt 60 % laskettuna siten, että liittymien määrä suhteutetaan väestömäärään. Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT) aineistossa vuoden 1999 syksypuoliskolta kannettavaa puhelinta itse käyttäviä vastaajia on 55 %. Kolme prosenttia heistä sanoo käyttävänsä NMT-puhelinta ja Citypuhelimen käyttäjiä on alle puoli prosenttia. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan ainakin yksi matkapuhelin oli 78 prosentilla Suomen 2,35 milj. taloudesta vuoden 1999 syksyllä.

(Sivua on päivitetty, katso alareunasta.)

Kännykän käytön voi siis sanoa alkavan olla koko kansan omaksumaa. Ainoastaan yli 55-vuotiaiden joukossa kännyköitä on keskimääräistä vähemmän. KMT:ssa nuorimmat vastaajat ovat 12-vuotiaita, ja jo 12-14-vuotiaiden ryhmässä kännyköitä käyttää itse 49 %. Kännyköiden käyttö on siis levinnyt kansan pariin paljon tasaisemmin kuin Internetin käyttö. Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana Internetiä käyttäneitä on saman tutkimuksen mukaan kylläkin 51 %, mutta viimeksi kuluneen viikon aikana käyttäneitä selvästi vähemmän, 35 %. Oletettavaa on, että kännykkää käytetään – kun sellainen on hankittu – vähintäänkin viikoittain.

Langattomia viestintäpalveluita rakennettaessa on voimakkaasti panostettu tekstiviestipalveluihin ja niitä edistyneempiin WAP-palveluihin. GSM-kännyköihin perustuvat SMS-palvelut ovat tietenkin lähempänä kuluttajaläpimurtoa, koska puhelimia on yli puolella väestöstä, tämän tutkimuksen mukaan siis 52 %:lla. Mutta mutta … tilannepa ei olekaan näin ruusuinen; KMT:n mukaan ainoastaan 10 % vastaajista sanoo olevansa säännöllisiä tekstiviestipalveluiden käyttäjiä. Satunnaisesti tekstiviestejä saa ja lähettää 27 % vastaajista.

Ilta-Sanomat uutisoi 26.7.2000, että suomalaiset lähettävät keskimäärin 25 tekstiviestiä kuukaudessa. Keskimäärin tämä on siis vähemmän kuin yksi viesti päivässä. Nokian keräämän tilaston mukaan maailmanlaajuinen keskiarvo on 28 viestiä kuukaudessa, ja mm. saksalaiset lähettävät 37 viestiä kuukaudessa. Soneran vuoden 2000 ensimmäisen vuosipuoliskon tulosraportin mukaan heidän asiakkaansa lähettivät keskimäärin 24 perustekstiviestiä, ja tekstiviestien käyttäjiä oli 68 % asiakkaista. Tekstiviestien lähettäminen on siis ilmeisesti yleisempää kuin mitä KMT:n mittauksessa saadaan näkyviin.

Käytön alueellisista eroista

Internetin käytössä on erittäin suuret alueittaiset erot, ja tästä syystä voidaan arvioida, että sama tilanne olisi myös tekstiviestien käytön kohdalla.

Taulukko 1. Kuntatyyppi ja tekstiviestien säännöllinen käyttö.

Taulukossa indeksi tarkoittaa siis sitä, että esim. Helsingissä tekstiviestejä käytetään 1,64 kertaa useammin kuin koko maassa keskimäärin. Tulos kertoo todellakin sen, että tekstiviestien säännöllinen käyttö painottuu lähinnä Suur-Helsingin alueelle. Helsingissä säännöllisiä käyttäjiä on 16 % ja Espoossa 15 %. Myös pienissä kaupungeissa tekstiviestien käyttö on keskimääräistä suurempaa.

KMT:n mukaan tekstiviestien säännöllinen käyttö on keskittynyt myös iän mukaan. Aktiivisimpia ovat 25-29-vuotiaat (indeksi 235) ja yli 45-vuotiaiden joukossa indeksi laskee jo alle sadan.

Aivan ilmeistä on, että tekstiviestien käyttö on keskimääräiselle kännykänkäyttäjälle vaikeaa tai hankalaa. Tämä heijastuu jopa tutkimuksessa annettuihin vastauksiinkin. Tutkimuksessa on erikseen kysytty, onko vastaajan puhelimessa tekstiviestin käyttömahdollisuutta. GSM-puhelimen käyttäjistä 87 % tietää puhelimensa soveltuvan tekstiviestien käyttöön, mikä aivan ilmeisesti on liian vähän. Ilmeisesti osa GSM-puhelimen käyttäjistä ei ole osannut tai tiennyt asentaa tekstiviestipalvelua omaan puhelimeensa. Markkinoilla tuskin on enää paljoakaan vanhoja pieninäyttöisiä puhelimia, joilla tekstiviestien käyttö on hankalaa.

Tietenkin ihmisillä saattaa olla jonkin verran myös vanhoja palvelusopimuksia, joihin tekstiviestipalvelut eivät sisälly. Ihmisten tietämättömyyttä kuvaa kuitenkin myös se, että jopa 45 % NMT-puhelimia käyttävistä vastaajista sanoo puhelimessaan olevan tekstiviestimahdollisuuden.

Taulukko 2. Matkapuhelimen tyyppi ja väitetty tekstiviestien käyttö

Tutkimusteknisesti tässä on pieni epävarmuustekijä, koska osalla NMT-käyttäjistä on myös GSM tai mahdollisuus käyttää GSM:ää. Puhelintyyppien päällekkäisyys ei kuitenkaan selitä tätä epäselvyyttä tekstiviestimahdollisuudesta kuin pieneltä osalta, koska ainoastaan kahdella prosentilla GSM:n käyttäjillä on käytössään myös NMT-puhelin.

Tilastokeskuksen mukaan käyttö yleisempää

Tilastokeskuksen tutkimuksen (Juha Nurmela ym.: Matkapuhelin ja tietokone suomalaisen arjessa, Katsauksia 2000/2)  mukaan tekstiviestien käyttö on kuitenkin huomattavasti yleisempää kuin KMT:n mukaan. Ongelma saattaa olla kenties KMT:ssa käytetty kysymysmuoto, jossa puhutaan "tekstiviestipalveluista". Toistaiseksi epäselvää on, ymmärtävätkö tutkimuksen vastaajat tämän yksinkertaiseksi tekstiviestien lähettämiseksi ja saamiseksi eli vastaanottamiseksi, vai tuoko kysymyksenasettelu ehkä mieleen jotkin "valmiit" ja erityiset tekstiviestipalvelut.

Tilastokeskuksen mukaan matkapuhelimen käyttäjistä 90 prosenttia lähetti tekstiviestejä. Huomattava osa nuorista naisista oli omaksunut tekstiviestit tärkeimmäksi matkapuhelimen käyttömuodoksi. Tutkimuksen kaikista miesvastaajista 58 % ilmoitti käyttävänsä tekstiviestejä, naisten prosentti oli 55. Paljon tekstiviestejä lähettäneitä oli vastaajista 20 %.

Tutkimustietojen erittelyn edetessä saadaan varmaan täsmennystä tähän ristiriitaisuuteen. Tutkimustulosten erot eivät kuitenkaan poista ajatusta siitä, että osa kännykänkäyttäjistä käyttää laitettaan ainoastaan lankapuhelimen liikkuvana korvikkeena. Tarkempia tutkimustietoja ei ole siitä, kuinka moni kännykänkäyttäjä todella osaa ja haluaa hyödyntää laitteensa ja palveluntarjoajan kaikkia palveluita. Kännykällä otetaan vastaan puheluita ja soitetaan, mutta muu käyttö on väkinäistä tai laitetta ei käytetä mitenkään muuten. Iäkkäämmät ihmiset eivät osaa tallentaa kännykkänsä muistiin puhelinnumeroita eivätkä käytä vastaajapalveluita ja eivät ainakaan lähetä tekstiviestejä.

Ilta-Sanomat 1.12.2000