Webbimittauksen kontrolloitavia kohteita Tässä on muutamia omia kommenttejani siitä, mitä mittauksia arvioitaessa pitäisi ottaa huomioon.
Tagi on laskentaa varten tarvittava HTML-elementti, jonka sivujen ylläpitäjä sijoittaa jokaiselle sivulle, joka on tarkoitettu laskettavaksi. Tageja saa tietenkin olla vain yksi sivua kohti, mutta tätä ei kontrolloida. Toisaalta kaikkia sivuja ei oteta laskentaan mukaan. Ehdotus: Tagien määrä sivulla kontrolloidaan ja laskennan kohteena olevasta sivustosta kerrotaan laskennassa mukana olevien sivujen määrä ja mahdollisesti niiden prosenttiosuus kaikista sivuista.
Mitään normeja ei ole siitä, kuinka paljon eri elementtejä yhdellä sivulla voi olla, tai kuinka suuri tai pitkä sivu voi olla. Myöskään ei ole mitään ohjetta siitä, kuinka sivulta pitää voida päästä takaisin tai muille sivuille. Esim. arkistotyyppinen ratkaisu voidaan rakentaa niin, että arkistosivu on pieni, ja siltä pitää aina palata takaisin tietylle hakemistosivulle. Näin saadaan sivulatausten määrä suureksi. Ehdotus: Sivuston rakenteesta voidaan antaa lausunto tai huomautus siitä, että sivuston rakenteen vuoksi sen käytöstä tulee normaalia tai keskimääräistä enemmän sivulatauksia.
Viestintäyrityksillä ja –konserneilla on tyypillisesti suuri määrä erillisiä domaineja, jotka mittauksissa yhdistetään yhden portaalinimen alle. Ehdotus: Mittauksen yhteydessä portaaliin kuuluvat domainit esitellään, ja samalla kerrotaan myös niiden tyyppi eli se, missä määrin domainit sisältävät keskustelu- ja chat-sivuja.
Tämä liittyy edelliseen kohtaan sikäli, että ”tavallista” sisältöä sisältävien ja isoja keskustelu- ja chat-osia sisältävien palveluiden sivupyyntöjen vertailu ei ole järkevää. Ehdotus: Keskustelu- ja chat-sivupyyntöjen määrä ilmoitetaan erikseen. Järkevää olisi myös eri sivutyypeistä eritellä vielä erikseen ne, jotka sisältävät mainontaa. Teknisesti laskennan kannalta oikeampi termi on sivupyyntö, koska nykyjärjestelmillä ei kontrolloida sitä, latautuuko sivu kokonaisuudessaan käyttäjän selaimen ikkunaan, vai aloitetaanko uuden sivun lataaminen ennen kuin edellinen on valmis. Mielestäni tarvitaan erillisiä tutkimuksia siitä, kuinka paljon käyttäjät todella jättävät sivulatauksia kesken. Sivupyyntöjä mitattaessa pitäisi ottaa huomioon ainoastaan palvelun varsinaisten käyttäjien aiheuttamat sivupyynnöt, eikä sivun omistajan oman organisaation aiheuttamia pyyntöjä. Samoin laskennasta pitää poistaa esim. hakukoneiden tekemät pyynnöt ja muut vastaavat koneelliset pyynnöt.
Eri selainversiot käyttävät eri tavoin paikallista välimuistia. Tämä vaikuttaa laskentaohjelmissa mahdollisesti sivulatausten määrää vähentävästi. Tiettävästi tämä kompensoidaan laskentatuloksessa kertoimin. Ehdotus: Mittaustulosta julkistettaessa kerrotaan käyttäjien selaimien jakauma, ja se, miten eri selainversioiden kohdalla todettujen sivulatausten määrää on korjattu kertoimin. Käynnin (vierailun, visit) ja session
erottamiseksi toisistaan käytetään eri maissa mm. aikakriteeriä. Joillain
rekisteröintiä vaativilla sivustoilla käyttäjän on kirjoittauduttava uudestaan
sisälle tietyn ajan kuluttua, mikäli sivulatauksia ei tule. Ehdotus: Sessiota käytettäessä on
ilmoitettava session määritelmään sisältyvä aikakriteeri. Käyttäjän toimenpitein voidaan Javan
käyttö estää, ja vanhemmat selaimet eivät tue Javaa. Ehdotus: Java-appletteja käyttävien
laskentaohjelmien tulosten julkistamisen yhteydessä on kerrottava, kuinka suuri osa
mitattujen käyttäjien selaimista on hyväksynyt Java-appletin. Käyttäjien toimenpitein cookien käyttö
voidaan estää, ja cookieta käyttävissä laskentatavoissa tästä aiheutuu ns.
haamucookie-ongelma. Ehdotus: Cookiehin perustuvissa
laskelmissa on eriteltävä se, kuinka suuri osa käyttäjien selaimista on hyväksynyt
cookien, kuinka suuri osa palauttaa takaisin aikaisemman cookien ja kuinka suuri osa ei
hyväksy cookieta. Tässä vaiheessa ei ole tarkkaa
käsitystä siitä, mitä eri palomuuriohjelmat vaikuttavat esim. siihen, kuinka
mittausohjelma pääsee lataamaan Java-appletin käyttäjän selaimeen. Palomuurit joka
tapauksessa vaikeuttavat laskentaa. Näitä asioita on aikaisemmin
käsitelty ns. nettimittausprojektissa 1998-99, jonka puheenjohtajana toimin. Projekti
laati käsikirjan ja suosituksen. |
||