Mielipidekirjoitus, Tilastokeskus julkaisi uuden raportin Internetin ja kännyköiden käytöstä. Hesari uutisoi tietenkin asiaa, mutta tavalla, joka innosti minut kirjoittamaan yleisönosastokirjoituksen. Sen sävy taisi olla hieman toimittajaakin vähättelevä, koska arvostelin epäsuorasti jutun otsikkoa. Niinpä kirjoitusta ei koskaan näkynyt Hesarin palstoilla. Tässä se on alla, ja Hesarin juttu löytyy täältä. Luulot, toiveet ja juhlapuheet tietotekniikan käyttämisestä Helsingin Sanomat uutisoi Tilastokeskuksen uusimman tietotekniikkatutkimuksen julkistamista käyttäen otsikkoa "Tietotekniikan käyttö ei niin yleistä kuin luullaan". Tietotekniikan käyttöön todellakin liittyy monenlaisia käsityksiä, jotka eivät aina pidä yhtä todellisen tilanteen kanssa. Niitä esiintyy erilaisina luuloina, toiveina ja juhlapuheina. Mistä sitten on saanut alkunsa se käsitys, että Suomi olisi tietotekniikan käytössä maailman johtava maa? Ensimmäinen väärin tulkittu tilastolähde on varmaan ns, hostcount-tilasto, jolla tarkoitetaan verkkoon liitettyjen tietokoneiden määrää. Jo 90-luvun puolivälissä huomattiin, että laskemalla tämä määrä suhteutettuna väestömäärään Suomi saakin maailman parhaan tunnusluvun. Näitä tilastoja julkaisee Suomessa Tieke ry. Asia pääsi välittömästi juhlapuhetasolle, mutta juhlapuhujilta jäi huomaamatta, että verkkoon kytkettyjen koneiden suuri määrä ei tuottanutkaan vastaavaa määrää verkon käyttöä. Mm. Ruotsissa on koko ajan saatu huomattavasti suuremmat käyttäjämääräluvut suhteessa paljon pienemmillä hostcount-määrillä. Itse asiassa "verkkoon kytketty kone" onkin usein ollut vain varattu osoite. Kännyköiden käyttö on toinen tilastointilaji, josta mielellään muistetaan kehua maailmalle. Mielestäni kannattaisi harkita sitä, pidetäänkö tavallisten arkisten ihmisten jokapäiväistä kännykän käyttöä lainkaan erityisesti mainittavana tietotekniikan osaamisalueena. HS:n uutisessakin mainitaan, että kännyköiden lisääntyminen on alkanut vähentää lankapuhelinliittymien määrää, mikä puolestaan heikentää nuorten talouksia halukkuutta ja mahdollisuutta hankkia Internet-yhteys kotiinsa. Kun nyt huomataankin, että tietotekniikan ja varsinkin Internetin kotikäytössä suomalaiset jäävät edistyneimmistä maista, mennään nähdäkseni toiseen suuntaan harhaan. Tämä erhe esiintyy jopa komissaari Liikasen esityksissä, joissa hän esittelee eri maiden verkottumista. Harmittavan usein myös hyvämaineiset kansainväliset konsulttiyritykset raporteissaan eivät huomaa työpaikkakäytön merkitystä Suomessa. Ilmeistä on, että meillä Internetin työpaikkakäytöllä on suurempi merkitys kuin muissa maissa. Tämä ilmenee pelkästään jo kotipankkisopimusten suuren määrän perusteella. Niitä meillä on 1,5 – 1,6 miljoonaa. Tilastokeskuksen nyt julkistetun tutkimustuloksen mukaan kotitalouksista ainoastaan hieman yli 20 %:lla on Internet-yhteys. Selvää on, että suurinta osaa kotipankkiyhteyksiä käytetään työpaikkojen koneilla. Suomen Gallup-Web Oy on tutkinut säännöllisesti Internetin käyttöä. Heidän tutkimustuloksensa mukaan pääsy Internetiin kotoa ja työpaikalta on täsmälleen yhtä suurta. Lisäksi tulevat vielä opiskelupaikkojen yhteysmahdollisuudet. Puhuminen pelkästä kotikäytöstä aliarvioi siis suomalaisten Internetin käyttöä voimakkaasti. Vartailukohdaksi voidaan ottaa vaikkapa Norja, jossa Internetin käyttäjiä on suunnilleen yhtä paljon kuin meillä. Siellä työpaikkakäyttäjiä on noin 2/3 kotikäyttäjistä. Gallupin tutkimustulos maalis-huhtikuulta tältä vuodelta kertoo mm. sen, että 95 % 15-24 –vuotiaista suomalaisista on käyttänyt Internetiä kolmen viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Tällaista tulosta voidaan varmaan jo pitää maailmanennätyksenä! Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kaikki tuon ikäiset suomalaiset ovat Internetin käyttäjiä. 5 % mistä tahansa ikäluokasta voi olla sellaisia marginaaliryhmiä, jotka eivät ole "normaalin" yhteiskunnan piirissä. Esim. televisiovastaanottimia Suomessa on 96 %:lla talouksista. Muuttuvista yhteiskunnan ilmiöistä saadaan ensin aina sirpaleista tutkimustietoa, ja vasta vähitellen muodostuu laajempi ja parempi näkemys. Tilastokeskuksen tutkimus on hyvä ja laaja selvitys. Se auttaa meitä arkipäiväistämään "IT-hypen" järkeväksi näkemykseksi siitä, missä tänään mennään. |