Suomen asema
tietotekniikan tilastoissa
Jatkuva puheenaihe näyttää olevan se, että Suomi olisi "tilastojen perusteella" johtava tietotekniikkamaa. Tämä juhlapuhujia varmasti miellyttävä asiantila vaatii kuitenkin tarkempaa erittelyä, sillä pahasti näyttää siltä, että tämä käsitys perustuu tilastojen väärinymmärrykseen.
Kansantaloustilastot tarkastelupohjana
Tekniikan Akateemiset -lehden numerossa 1/99 on Pekka Pellisen hyvä artikkeli "Suomi, tekniikka ja sen tekijät vuonna 2010". Artikkelissa on kaksi tilastograafia, joiden perusteella voidaan hyvinkin sanoa, että Suomi on ottanut 1990-luvulla valtavan harppauksen kohti tilastokärkeä tietotekniikassa kansantalouden kannalta katsottuna ja verrattuna muihin maihin - ainakin suhteellisesti. Tilaston huipulle emme kuitenkaan ole päässeet, emmekä edes Ruotsin ohi, niin kuin monet haluaisivat asian nähdä.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan bruttokansantuoteosuudessa olemme ohittaneet mm. USA:n, Ranskan ja Saksan, mutta edellä ovat Ruotsi ja Japani. On ilman muuta selvää, että tällaisen satsauksen pitääkin näkyä, joka ihmisten jokapäiväisessä elämässä, mutta tilastohuippua emme siis ole.
Samantapainen kuva syntyy myös kun tarkastellaan high-tech –tuotannon osuutta eri maiden bruttokansantuotteessa. Vuoden 1991 jälkeen Suomi on tehnyt rakettimaisen nousun. Tästä huolimatta edellä ovat edelleen USA; Japani ja Ruotsi. Toimialoista tässä tilastossa ovat mukana ilmailuteollisuus, lääke- ja erikoiskemia, tietokone- ja tietoliikennetekniikka sekä elektroniikka. Kun otamme huomioon vielä sen, että meillä ei oikeastaan ole lentokoneteollisuutta ja varsinaisen tietokoneteollisuudenkin osuus kehittämismielessä on vähäinen, on tuloksemme pääosin tietoliikennetekniikan varassa. Tilastosta ei valitettavasti selviä se, olisimmeko ykkösiä tietoliikennetekniikassa.
Verkkotilastot
Suomen maine tilastoykkösenä on pitkälle kahden tunnusluvun varassa. Ne ovat "tietoverkkoon liitettyjen tietokoneiden määrä" sekä kännykkäliittymien määrä. Tietoverkkoon liitettyjen koneiden määrällä tarkoitetaan ns. host-koneiden määrää, jotka voidaan tilastoida nimipalveluiden (DNS) perusteella. Kuukausittain näitä tilastoja julkaisee RIPE ftp://ftp.ripe.net/ripe/hostcount/History/ . Suomessa Tieke http://www.tieke.fi/tietopal/index.htm näyttää kotisivuillaan tukeutuvan Network Wizardsin tilastoihin, jotka antavat hieman suurempia host-lukumääriä.
Kun tilastoitujen hostien määrä jaetaan maittain maan asukasluvulla, päästään kieltämättä siihen tulokseen, että Suomi on maailman tietokoneistetuin maa. Ongelmakohta on kuitenkin tässä se, mitä ko. hostcountit oikein pitävät sisällään. Tästä on erittäin vaikeata saada yksiselitteistä kokonaiskäsitystä. Viitteitä asiasta saa tarkastelemalla Suomen lukujen muuttumista vuoden 1997 syyskuusta lähtien. Meillä määrä on sahannut edestakaisin 400 000:n ja 500 000:n välillä. Välillä määrä kasvaa, sitten se taas putoaa, eikä ehkä ole olennaisesti kasvanut – siis lähes kahteen vuoteen. Kysymys on mm. siitä, että laskennassa on mukana erilaisia varattuja tunnuksia, joiden takana ei kuitenkaan ole konetta käyttäjästä puhumattakaan.
Haastattelu- ja kyselytutkimuksilla on eri maissa selvitetty Internetiä käyttäneiden henkilöiden määriä. Näiden määrien suhteuttaminen laskettujen hostien määrään on mielenkiintoista. Vertailu esim. Ruotsiin kertoo sen, että meillä yhtä hostia kohden on huomattavasti vähemmän käyttäjiä. Ruotsissa tämä suhdeluku on välillä ollut yli 8, ja viimeksi tilastoidut luvut ovat noin 7. Suomessa sama suhdeluku on noin 4, ja Norjassakin suurempi kuin meillä, tällä hetkellä ehkä lähes 6.
Tieken tilastosivuilla tähän ilmiöön eli tunnuslukujen vaihteluun eri maiden välillä on viitattu toteamalla, että "tapa verkottua on eri maissa erilainen". Tätä parempaa selitystä asiaan ei ilmeisesti – toivottavasti vain toistaiseksi – ole saatavissa. Joka tapauksessa on vähintäänkin kyseenalaista väittää, että hostcount-lukujen perusteella Suomi olisi maailman kärkeä Internetin käytössä.
Todellista koko kansan käyttöä Internetin käyttö on tietenkin silloin, kun enemmistöllä kansasta on Internet-yhteys kotoaan. Kotikäyttäjien määrä on kyllä esim. Taloustutkimuksen http://www.toy.fi/tuotteet/internet/inet3.htm mukaan ohittanut työpaikkakäyttäjien määrän, mutta kun otetaan huomioon opiskelupaikalta käyttäneet, jäävät kotikäyttäjät edelleen vähemmistöksi. Luvuista ei ilmene eri käyttöpaikkojen päällekkäisyys, mutta se ei todennäköisesti muuta käyttöpaikkojen suhteita. Yrityskäytössä sähköpostin käyttö on yleistynyt nopeasti, ja se tuo perässään varmasti muutakin nettikäyttöä. Mielenkiintoista olisi kuitenkin tietää, millaisissa tai minkä alan yrityksissä käyttäjät enimmäkseen ovat. Olisiko kenties niin, että enemmistö käyttäjistä onkin tietotekniikan alan yrityksissä itsessään, koska niissä netin käyttäminen usein on työkalun asemassa, ja työpaikat tällä alalla ovat voimakkaasti lisääntyneet. Näin iso osa netin käytöstä olisi käyttöä netin itsensä takia, eikä sen varsinaisen sisällön takia.
IDC Research http://www.idc.com on kehittänyt oman tunnuslukunsa nimeltä Information Society Index (ISI). Tunnusluvussa on mukana tietokonetiheys, Internet-yhteyksien määrä sekä tietotekniikkainvestointien määrä. Tämän tunnusluvun mukaan Suomi oli viime vuonna yhteiskuntana Euroopan kehittynein tietotekniikkamaa, ja ainoastaan USA oli meitä edellä. Tämänvuotisessa tutkimuksessa Ruotsi on ohittanut Suomen kakkossijalta. Yhtiö ennustaa, että Ruotsi säilyttää paikkansa vuoteen 2002 saakka. Kaikki pohjoismaat sijoittuvat tässä vertailussa hyvin. Tutkimuksessa on mukana yhteensä 55 maata, jotka muodostavat 97 % maailman tilastoidusta bruttokansantuotteesta ja 99 % tietotekniikkaan käytetyistä varoista.
Kännykkäliittymien määrän tilastoinnissa heikko kohta on tilaston bruttomaisuus. Tilastoidut liittymät ovat varmasti olemassa, mutta teleoperaattoriyhtiöiden aggressiivisen markkinoinnin takia eivät välttämättä käytössä. Tarkoitan tällä siis sitä, että yhdellä henkilöllä on samanaikaisesti nimissään liittymiä enemmän kuin yksi. Tämän ilmiön vaikutusta tai laajuutta eli ns. nettotilastoa ei ole saatavissa. Varmaa ei siis ole sekään, että suomalaisilla ihmisillä on eniten kännyköitä maailmassa.
Ryytyykö verkon kasvu?
Koska hostien määrän muutokset Suomessa vaikuttivat niin oudoilta, tarkastelin myös hieman RIPE:n tilastojen kuukausi- ja vuosineljännesmuutoksia. Vertailu antaakin mielenkiintoisia tuloksia. Kuukausittaiset määrien muutokset ovatkin alkaneet varsinkin vuoden 1999 aikana mutta myös vuonna 1998 alkaneet "sahata". Tänä vuonna tilastossa näkyy kaksi negatiivista muutosta, eli hostien yhteenlaskettu määrä on pienentynyt. Ilmiö näkyy selvästi graafisen kuvaajan yläpäässä.
Hostien määrän kasvun hiipuminen näkyy myös vuosineljännesten luvuissa. Aikaisemmin 1990-luvulla muutosprosentit ovat olleet kaksinumeroisia, mutta viime vuonna on jo jääty alle 10 prosentin kasvun.. Tänä vuonna toisen vuosineljänneksen kasvu on enää 0,5 %! Tässäkin graafinen kuvaaja kertoo asian selkeästi.
Mistä tässä ilmiössä voisi olla kysymys? Onko kasvu hiipumassa niissä maissa, jotka yleensäkin verkottuvat, ja kasvua ei tulekaan niissä maissa, joissa se ei vielä ole alkanut? Vastaus näihin kysymyksiin tulee varmaan aikanaan, mutta jo nyt on nähtävissä se, mitkä maat todella ovat muodostuneet ja muodostuvat tietotekniikkamaiksi. Mielenkiintoista tässä on se, että samat maat ovat yleensä johtavia maita myös sanomalehtien lukemisessa. Näitä maita ovat siis Pohjoismaat, Hollanti ja jossain määrin Sveitsi. Näiden jälkeen tulevat Keski-Euroopan suuret maat, eli Iso-Britannia, Saksa ja Ranska. Tietoverkkojen hyödyntäminen näyttää olevan sitä vähäisempää, mitä etelämmäksi mennään, ja samoissa maissa vastaavasti television katselun määrä on suurimmillaan.
Mario Hilgemeier http://www.is-bremen.de/~mhi/eu199901.htm on tutkinut tilastolliset RIPE:n lukuja ja laatinut niiden pohjalta ennusmalleja. Tulosten mukaan näyttää siltä, että verkon kasvu tasaantuu vuoden 2002 alkupuolelle päästäessä. Mallit on laadittu tammikuussa 1999, ja aivan uusin kehitys ei ole niissä mukana.
Fletcher Researchin http://www.fletch.co.uk näkemys EU-maiden tietoverkkojen käyttäjien määrästä ottaa kuitenkin toisen näkökulman: markkinoiden määrällisen koon. Ennusteen mukaan Saksassa verkon käyttäjiä tulee olemaan vuonna 2004 Saksassa 30 miljoonaa, Iso-Britanniassa 25 miljoonaa, Ranskassa 18, Italiassa 10 ja Espanjassa 8 miljoonaa. Lopuille EU-maille ennustetaan yhteensä 30 miljoonaa verkon käyttäjää. Tältä pohjalta selvää on ainakin se, että suuret markkinat ovat jossain muualla kuin Suomessa.
Mitattuja käyttömääriä eri maissa
Internet-palveluiden käyttömäärien mittaus vaihtelee eri maissa, vaikka mm. levikintarkastusyhtiöiden kansainvälinen järjestö IFABC http://www.accessabc.com/news/ifabc110198.html on yrittänyt standardoida mittauksia. Yleinen tapa Euroopassa näyttää olevan ilmoittaa palvelun käytöstä kaksi tunnuslukua: Visitien eli vierailujen määrä ja sivupyyntöjen määrä. Luvut ilmoitetaan kuukausittaisina summina.
Saksalainen levikintarkastusyhtiö IVW kertoo sivuillaan kuukausittaiset mittaustulokset http://www.ivw.de/data/publish98.html?tcval=199907. Tuoreimmat luvut ovat heinäkuulta 1999. Suurimman sivulatausten (page impressions) määrän saa G+J Electronic Media Service Vermarktung. Tähän palveluun sisältyy useita isojen aikakauslehtien saitteja. Sivulatausten kokonaismäärä on yli 112 miljoonaa, ja visitien määrä 22,5 miljoonaa. Saksassa hostien määrä on noin 1,5 miljoonaa.
Iso-Britanniassa mitatuista palveluista eniten käytetty näyttää olevan BBC Online. Maaliskuussa ABC Electronicin http://www.abc.org.uk/electronic/index.html tarkastama sivulatausten määrä oli yhteensä yli 80 miljoonaa, ja käyttäjiä (users) oli yli 3 miljoonaa. Yahoon paikallisella palvelulla oli lähes 67 miljoonaa sivulatausta. Myös Iso-Britanniassa hostien määrä on noin 1,5 miljoonaa.
Ruotsissa Sifo Interactive on julkistanut toukokuun 1999 tulokset http://kalle.netcheck.se/products/topp_9905.htm . Niiden mukaan eniten käyttäjiä on Aftonbladetilla, jolla on keskimäärin 1 358 896 sivulatausta päivässä ja visitejä 236 130 keskimäärin päivässä. Sivulatauksia on siis yhteensä kuukaudessa yli 42 miljoonaa ja vierailuja yli 7 miljoonaa.
Meillä Suomessa webin käyttölukuja ei vielä tarkasteta, mutta mitataan kyllä. Taloustutkimuksen http://www.toy.fi/tuotteet/wtm/toukokuu99.htm mukaan eniten kävijöitä ja sivulatauksia on Sonera Plazalla. Toukokuussa 1999 tältä saitilta pyydettiin viikossa yhteensä yli 6,7 miljoonaa mittauksessa mukana olevaa sivua. Eri kävijöitä oli keskimäärin viikossa hieman yli 300 000.
(toukokuu/99)