EUn tutkimus tulevaisuudesta |
|
 |
Euroopan komissio on
viisaasti huomannut, että viestintä (kommunikaatio) kansalaisten kanssa ei oikein
onnistu. Yksi paha takaisku oli perustuslakiesityksen hylkääminen Ranskassa ja
Hollannissa. Jos asiaa olisi ennen kansanäänestyksistä päättämistä tarkastelu
näissä maissa olemassa olevien tutkimustulosten perusteella olisi ehkä huomattu, että
ajankohta on väärä äänestykselle. Kummankin kansakunnan kansalaismielipide oli
pahasti sekaisin, huoli tulevaisuudesta painoi, ja perustuslaista tuli ehkä tahaton
maalitaulu tässä sekavassa tilanteessa. Ranskassa huoli oli ennen muuta taloudellinen,
talouden rakennemuutokseen globalisaation oloissa ei oltu valmiina, eikä olla
vieläkään - nuorisomellakat ovat tästä elävänä merkkinä. Hollannissa on samantyyppisiä ilmiöitä, mutta lisäksi tulevat etniset ja uskonnolliset ristiriitaiset tunteet. Nämä tässä esittelemäni tutkimukset on tehty nimenomaan paremman kansalaisviestinnän mahdollistamiseksi. Asiasta on kirjoitettu white paper.
|
Tutkimuksen kvantitatiivinen osa: me onnelliset suomalaiset |
|
Tutkimuksen määrällinen eli kvantitatiivinen osa on kerätty tavallisen Eurobarometrin tapaan helmi-maaliskuussa 2006 ja ensimmäiset tulokset julkaistiin toukokuussa 2006. Tulosten mukaan suomalaiset ovat erittäin onnellisia asuessaan kotimaassaan, jopa 98 % vastaajista sanoo näin. Samalla prosenttiluvulle pääsevät tanskalaiset ja ruotsalaiset. Vähiten onnellisia ovat jostain syystä kielisukulaisemme unkarilaiset (onnellisia 59 %). Suomalaisten onnellisuuden yhtenä selittäjänä näyttäisi olevan hyvä talouden tilanne, eli yleensä ihmisillä on rahaa jäljellä vielä ennen palkkapäivää. Suhtautuminen EU:hun on kuitenkin kriittistä - Ruotsin ja Hollannin kanssa Suomi muodostaa kolmikon, jossa eniten pidetään EU:ta tehottomana. Ainoastaan 36 % suomalaisista on sitä mieltä, että Unioniin kuuluminen on maallemme hyvä asia. Vain Iso-Britannia, Itävalta ja Latvia ovat vielä meitäkin kriittisempiä. Ehkä erikoisin tutkimustulos on se, että kaikista jäsenmaista Suomi kannattaa vähiten periaatetta sosiaaliturvan harmonisoinnista EU:ssa. Näin vastaa 47 % tutkituista. Tässä on pohdittava, ovatkohan vastaajat oikein ymmärtäneet kysymystä, vai pelkäävätkö he "hyvinvointiyhteiskunnan" viemistä meiltä pois. Tosiasiahan on se, että sosiaaliturva ei Suomessa suinkaan ole EU:n huipputasoa. Jotkut kriitikothan ovat jo väittäneet, että Suomi ei enää ole mikään hyvinvointiyhteiskunta, jos se edes koskaan on sitä ollutkaan. Suomalaisten mielipide on kääntynyt myös enemmistöisesti EU:n laajentumista vastaan. Vielä jokin aika liittymisemme jälkeen yleinen mielipide kannatti laajentumista. Mitähän kansalaiset tässä ajattelevat? Kun on päästy kultapossukerhoon ei mukaan enää halutakaan uusia jäseniä ... Vain Ranskassa ja Itävallassa on vielä vähemmän laajentumisen kannattajia. Näissä maissa vastustetaan voimakkaasti Turkin jäsenyyttä.
|
|
Tutkimuksen kvalitatiivinen osa: synkkyyttä ja yhteiskunnan hajoamisen pelkoa |
|
Kvalitatiivisen osan on Suomessa toteuttanut Marketing Radar ja ryhmäkeskustelut on pidetty helmikuussa 2006. Suomalaisten mitatusta onnellisuudesta huolimatta heidän näkemyksensä talouden ja politiikan kehityksestä ovat tutkimuksen mukaan synkät. Tulosten mukaan Ruotsissa ajatellaan suunnilleen samalla tavoin. Tämä tulos vahvistaa muissa tutkimuksissa saatuja näkemyksiä: suomalaiset ovat palaamassa perusarvoihin, ns. survival -arvoihin, eli toimeentulo ja elämästä selviäminen ovat keskeisiä asioita. Raportissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että Suomessa pelätään olemassa olevan sosiaalisen rakenteen hajoamista, kansallisen identiteetin heikkenemistä ja yhteisen arvopohjan häviämistä. Rikollisuus lisääntyy, yksilöllisyys muuttuu rajoittamattomaksi itsekkyydeksi, perinteet katoavat ja perinteiset perherakenteet menettävät merkityksensä. Samanlaisia tuntemuksia on vastaajilla Belgiassa, Saksassa, Italiassa, Irlannissa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa. Näistä tuloksista huolimatta raportissa todetaan, että mm. suomalaisilla on kuitenkin paljon positiivisia mielikuvia EU:sta. Eri maista tulevat vastaajat ovat tutkimuksen mukaan lähes yksimielisiä siitä, että EU:lla on "suojeleva" merkitys varsinkin pienille maille. Yhteisö tarjoaa turvallisuutta ja tukee kilpailussa muita "blokkeja" kuten USA:ta, Aasiaa ja Venäjää vastaan. Keskeinen turvallisuustekijä kansalaisten näkemyksissä on se, että yhteisöön kuuluvat maat elävät rauhassa keskenään ja maiden välinen yhteisymmärrys kasvaa.
|
|
