Suomalaisten ylpeyden aiheet omasta maastaan |
|
|
- eniten arvostamme suomalaista sosiaaliturvaa |
|
 |
Chicagon yliopiston National
Opinion Research Centerin tutkija ja General Social Surveyn johtaja Tom. W. Smith on
julkistanut kesäkuussa 2006 meitä suomalaisiakin kiinnostavia tutkimustuloksia
kansallisylpeydestämme eli siitä, kuinka ylpeitä olemme suomalaisuudesta. Tutkimus on
osa International Social Survey Programme -tutkimusta, jonka käytännön kenttätyön on
meillä tehnyt Tilastokeskus.
Tutkimuksessa on kartoitettu useita osa-alueita sosiaaliturvasta taiteeseen, maanpuolustukseen ja urheiluun. Tutkimuksessa on mukana 34 maata, ja sen aineistot on kerätty vuosina 2003-2004 strukturoituina kyselyinä. Kansallisylpeydessä Suomi on tutkituista maista 14. sijalla, kun kaikki osa-alueet otetaan huomioon. Eniten ylpeitä olemme sosiaaliturvajärjestelmästämme, jossa sijoituksemme on neljäs. Vähiten ylpeitä olemme - yllätys yllätys - suomalaisten urheilijoiden saavutuksista, sijoitus 31.! Vähäinen ylpeyden aihe suomalaisille ovat myös maanmiestemme saavutukset taiteen alalla, sijoitus on 27. tutkituiden maiden joukossa. Jos vertaamme suomalaisten vastaajien antamia tuloksia eri osa-alueiden välillä, saadaan esille myös toisenlaisia arvostuksia. Kriteerinä tässä on kyselyssä annettujen vastausten perusteella "erittäin ylpeä"-vastausten antaneiden osuus. Näin mitattuna olemme eniten ylpeitä historiastamme (33,3 %), ja seuraavina tulevat saavutukset tieteen alueella (30,9 %) sekä jo edellä mainittu sosiaaliturva (25,1 %). Seuraavaksi eniten arvostettu asia on armeijamme (23,4 %). Tutkittujen osa-alueiden arvostusjärjestyksessä voitamme kunnioittamamme naapurimaan Ruotsin kaikissa muissa asioissa paitsi urheilussa. Kuvaavaa Ruotsin tuloksille on, että ainoastaan 2,8 % ruotsalaisista on erittäin ylpeä maansa armeijan saavutuksista. Huonommalle sijalle sijoittuu ainoastaan entinen Itä-Saksa, joka siis ei oikeastaan ole enää mikään maa.
|
Oman jatkoanalyysini tuloksia |
|
| Linkin kautta löytyvässä
raportissa on taulukko, joka antaa mahdollisuuden monenlaisiinkin jatkoanalyyseihin.
Faktorianalyysissa pohjana olivat maittaiset "erittäin ylpeä" vastausten
osuudet, ja kaksi ulottuvuutta oli määriteltävissä: Ensimmäiseen ulottuvuuteen kuului
7 ominaisuutta ja toiseen kolme, jotka olivat urheilu, taide ja historia. Ensimmäiseen
ulottuvuuteen tulivat siis yhteiskunnan "kovat" ominaisuudet.
Toinen analyysini ryhmitteli sitten maat, ja tämäkin tulos oli erittäin mielenkiintoinen. Suomi liittyi 16 Euroopan maan ryhmään, johon lisäksi kuuluivat Korea ja Taiwan, siis taloudellisesti kehittyneet Aasian kaksi maata. Tutlkitsin tulosta niin, että kaikille näille maille oli tyypillistä melko alhainen kansallisen ylpeyden taso, niillä ei ole voimakasta tarvetta korostaa omaa identiteettiään. Kaikkiaan valitsin parhaaksi ratkaisuksi maiden ryhmittelyn neljään. Neljäs ryhmä oli kolmen sotaa käyvän maan ryhmä, eli USA, Iso-Britannia ja Israel. Tyypillistä näille on ylpeys armeijastaan sekä historiastaan samoin kuin tieteen saavutusten arvostus (Iso-Britanniaa lukuun ottamatta). Kansallisylpeys on korkealla tasolla, ja selkeästi kansallisylpeimpiä ovat amerikkalaiset. Sekalaisin oli kymmenen maan ryhmä, joka koostuu neljästä itäisen Keski-Euroopan maasta, Kanadasta, Japanista, Philippiineistä sekä kahdesta Etelä-Amerikan maasta. Maissa korostuu historiaan, tieteeseen ja/tai urheiluun kohdistuva kansallisylpeys. Yksi viiden maan ryhmä oli englanninkielisiä entisiä Iso-Britannian siirtomaita, lisäksi Irlanti ja Venezuela, tyypillistä näille oli kansallisylpeyden keskimääräistä korkeampi taso. Näyttää siis siltä, että kansalliset ylpeyden aiheetkin ovat samanlaisia ainakin keskimäärin samanlaisissa maissa. Silti mielenkiintoisia eroja on, kuten yllä olen jo kuvannut. |
|
