MTS:n tutkimukset ja turvattomuuden tunne
Takaisin pääsivulle Maanpuolustustiedotukseen Suunnittelukunta eli lyhyesti MTS on puolustusministeriön yhteydessä toimiva parlamentaarinen toimikunta, jonka keskeinen tehtävä on tutkimuksin seurata suomalaisten maanpuolustustahtoa ja maanpuolustusta koskevia mielipiteitä.

Turvallisuuden tunteeseen vaikuttavia tekijöitä

Vuodesta 2004 lähtien MTS on tutkimuksissaan käyttänyt seuraavaa kysymystä: "Miten arvioitte seuraavassa lueteltuja ilmiöitä ja tekijöitä? Millainen vaikutus niillä on Suomen ja suomalaisten turvallisuuteen?". Vastausvaihtoehdot ovat: Lisää turvallisuutta, ei vaikutusta, ei osaa sanoa, vähentää turvallisuutta.

Taulukkoon olen laskenut neljältä tutkimusvuodelta nettovaikutuksen, eli vähentänyt vaihtoehtojen saamissa osuuksissa turvallisuutta vähentämisestä turvallisuuden lisäämisen. Positiivinen nettovaikutus tarkoittaa näin turvallisuuden lisääntymistä (tai tunnetta siitä) ja negatiivinen turvallisuuden vähentymistä. Tämän laskentatavan mukaan kuvataan enemmänkin turvattomuuden tunnetta.

Vuonna 2004 suurimman negatiivisen arvon sai Venäjän julistama sota terrorismia vastaan. Positiivisella puolella suurimmat luvut saivat Suomen osallistuminen EU:n yhteisen puolustuksen järjestämiseen ja Suomen jäsenyys EU:ssa.

Kaksi vuotta myöhemmin tilanne näyttää jo muuttuneen. Aikaisemmin kysyttyjä asioita on jätetty pois, ja selkeimmäksi turvattomuutta aiheuttavaksi tekijäksi nousee USA:n julistama sota terrorismia vastaan. Toiseksi negatiivisin tekijä oli nyt Turkin mahdollinen liittyminen EU:n jäseneksi. Turkki-asia on mahdollisesti vaikuttanut myös siihen, kuinka ihmiset yleensä arvioivat Suomen jäsenyyttä EU:ssa turvallisuutta lisäävänä tekijä - näin ajattelevien osuus on pienentymään päin. Positiivisin tekijä oli vastaajien mielestä 2006 Suomen osallistuminen EU:n yhteisen puolustuksen järjestämiseen ja tämän tekijän positiivisuus kasvaa vielä voimakkaasti vuoden 2007 tilanteeseen tultaessa. Muutkin Euroopan Unioniin liittyvät turvallisuustekijä koetaan nyt selvästi voimakkaampina. Tulos on yllättävä siinä mielessä, että muuten suomalaiset edelleenkin suhtautuvat kriittisesti EU:hun ja sen toimiin. Vaikka maatalous muodostaa BKT:stämme enää noin prosentin, on suomalaisten ajattelu ehkä niin konservatiivista, että EU:n maatalouteemme vaikuttavat päätökset - esim. sokerijuurikaspäätös ja 141-tukiasiat - koetaan erittäin voimakkaasti. Turvallisuuspolilitiikan kannalta voisi kuitenkin melkein sanoa, että suomalaisille EU:sta on tullut jonkinlainen "vara-NATO".

Terrorismiin liittyvien asioiden negatiivinen vaikutus turvallisuuteen koetaan vuoden 2007 tuloksen mukaan entistä pienemmäksi, ja niinpä ensimmäistä kertaa eniten turvattomuutta aiheuttavaksi tekijäksi nouseekin ulkomaisen omistuksen lisääntyminen Suomen talouselämässä. Vuonna 2008 tämä tekijä on selvästi kielteisimmin turvattomuuden kokemiseen vaikuttava tekijä, kun terromismiin liittyvät kysymykset on jätetty tutkimuksesta pois. Positiivisimmin vaikuttavat tekijät ovat Suomen osallistuminen EU:n puolustukseen sekä jäsenyys EU:ssa.

MTS:n tutkimukset turvattomuuden aiheuttajista
       
  2004 2005 2006 2007 2008
Suomen osallistuminen EU:n yht. puolustuksen järjestämiseen 41 43 42 63 57
Suomen jäsenyys EU:ssa 41 47 36 54 57
EU:n toiminta terrorismia vastaan 37 36 28 51 ei kysytty
Suomen kansainv. taloudellisen kanssakäymisen lisääntyminen 24 26 32 41 42
Suomal. yksikön mukanaolo EU:n nopean toiminnan joukoissa 21 24 17 39 30
Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus 25 28 27 28 20
Ruotsin sotilaallinen liittoutumattomuus 11 12 13 12 15
Viron, Latvian ja Liettuan jäsenyys Natossa -2 3 5 9 7
Ruotsin mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi 3 5 4 5 0
Suomen mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi 3 5 0 2 1
Suomalaisten osall. kriisinhallintatehtäviin sotaa käyvillä alueilla -12 -8 2 -1 -1
Ukrainan mahdollinen liittyminen Naton jäseneksi     -4 -5 -14
Turkin mahdollinen liittyminen EU:n jäseneksi -28 -31 -30 -23 -22
Venäjän julistama sota terrorismia vastaan -33 -29 -27 -27 ei kysytty
Yhdysvaltojen julistama sota terrorismia vastaan -29 -31 -36 -29 ei kysytty
Ulkomaisen omistuksen lisääntyminen Suomen talouselämässä     -32 -31 -45
Venäjän ja Naton suhteiden tiivistyminen 22 ei kysytty ei kysytty ei kysytty ei kysytty
Venäjän ja Baltian maiden väliset suhteet -12 ei kysytty ei kysytty ei kysytty ei kysytty
Näkymät Venäjän ja EU:n suhteissa 13 ei kysytty ei kysytty ei kysytty ei kysytty
EU:n laajentuminen Baltiaan ja itäiseen Keski-Eurooppaan -13 -13 ei kysytty ei kysytty ei kysytty

Tietoyhteiskunnasta säikky-yhteiskunnaksi?
Tässä yhteydessä olisi mielenkiintoista pohtia laajemminkin edellä näkyvän kehityksen syitä. Tähän ei nyt ole mahdollisuutta, mutta muutama kommentti asiasta kuitenkin. Nykyaikainen 24/7-uutisvälitys näyttää tavallisen ihmisen tasolla johtavan tilanteeseen, jossa tietämisen ja ymmärtämisen asemesta luodaankin enemmän säikähdystä. Hyvä esimerkki tästä olivat pulverikirjeet Suomessakin Afganistanin kriisin aikaan lokakuussa 2001. Mannerheimintie katkaistiin kun joku levitti perunajauhoa Lasipalatsissa ja postin lajittelukeskus jouduttiin pulverikirjeen takia pysäyttämään. Lintuinfluenssan pelossa Tamiflu-lääke hamstrattiin keväällä 2006 loppuun apteekeista, vaikka se ei edes ole suoranainen lääke juuri lintuinfluenssaan.

Marraskuussa 2006 kuoli entinen Neuvostoliiton tiedustelun agentti ja everstiluutnantti Lontoossa, ja vahva epäily on, että hänet myrkytettiin radioaktiivisella poloniumilla. Yhteiskunta säikähti taas. Tuhannet ihmiset soittivat Lontoossa säteilyturvaneuvontaan, ja useita lentokoneita tutkittiin. Joulukuun toisena päivänä 2006 Finnairin lento Moskovasta Helsinkiin peruutettiin ihmisten oltua jo koneessa valmiina lähtöä varten. Syyksi kerrottiin liiallinen radioaktiivinen säteily, jota sitten ei kuitenkaan ollutkaan.

Kun tarvittavat taustatiedot puuttuvat, harkintakyky ja ymmärrys ovat heikkoja ja media lietsoo pakonomaista tarvetta nopeisiin päätöksiin ja toimenpiteisiin, syntyy paniikinomaisia reaktioita. Tämä näyttää koskevan sekä viranomaisia että tavallisia kansalaisia. Kummallisinta mielestäni on se, että tähän liittyy vielä säikähdyksenomainen tarve hakea valtiota apuun silloin kun omat normaalit keinot eivät riitä. Tapaninpäivän 2004 tsunamitapahtumat aiheuttivat mittavat valtion organisaatioiden toimintatapojen uudelleenarvioinnit kaikissa Pohjoismaissa. Silti voidaan perustellusti kysyä, mikä on valtion velvollisuus pitää huolta kaikista kansalaisistaan, jotka oman halunsa mukaan ruskettavat itseään missä tahansa miellyttävässä turistiparatiisissa maapallolla. Onko olemassa joku ristiriita siinä, että uhkien alla viranomaisille ei haluta antaa toimintavaltuuksia, mutta satunnaisessa onnettomuustapauksessa halutaan valtion välittömästi olevan auttamassa missä tahansa maapallolla?

15.1.2009

horizontal rule