World Values Survey, joitakin tuloksia
Takaisin pääsivulle World Values Survey on laaja kokonaisuus, enkä aio mitenkään tehdä siitä tyhjentävästi selkoa, vaan poimia joitakin kiinnostavia tuloksia Suomen kannalta.

WVSKuten edellisellä sivulla on todettu, ei tuloksia vuonna 2005 tehdystä Suomen tietojenkeruusta ole vielä julkistettu, joidenkin tietojen mukaan julkistus olisi huhtikuussa 2006. Esitietoja kuitenkin tihkuu.

 

Luottamus julkisiin instituutioihin kasvussa

Sanomalehti Karjalainen on saanut käyttöönsä tutkimustuloksia, joiden mukaan luottamus julkisiin instituutioihin Suomessa on hyvä ja kasvussa. Useimmiten tutkimuksen vastaajilta on luottamuslauseen saanut poliisi, joihin 92 % suomalaisista sanoo luottavansa. Tulos vastaa täysin esimerkiksi Eurobarometrissa saatuja tuloksia. Eurobarometrin mukaan suomalaiset luottavat myös puolustusvoimiin, ja sama tulos saadaan myös tässä tutkimuksessa. Turvallisuusinstituutioihin luottaminen on Suomessa huipputasoa jopa kansainvälisessä vertailussa.

Korkea luottamustaso on tyypillistä pohjoismaisille hyvinvointiyhteiskunnille, mutta kuitenkin Ruotsi on tästä poikkeus. Ruotsalaiseen ajattelutapaan ei näytä sopivan "väkivaltainstituutioiden" kuten armeijan tukeminen.

Sosiaaliturvajärjestelmään luottaa 77 % suomalaisista, ja tässä osuudessa on selvää kasvua edelliseen mittauskertaan verrattuna. Erityisen suurta luottamus on nuorten aikuisten ikäryhmässä (18-24 -vuotiaat) sekä Pohjois-Suomessa. Ilmeisesti näissä ryhmissä sosiaaliturvan tarvekin on suurimmillaan tai sen läsnäolo on koettu toimivaksi. Sosiaaliturvaan ja eläkejärjestelmään kohdistuva luottamus on havaittu hyväksi myös edellisellä sivulla referoidussa Dublin-säätiön tutkimuksessa vuodelta 2003.

 

Myös luottamus toisiin ihmisiin hyvä
Instituutioiden lisäksi suomalaiset luottavat toisiin ihmisiin. Miehet ovat vähemmän luottavaisia kuin naiset, joista jopa 63 prosenttia luottaa useimpiin ihmisiin. Miehistä vain 55 prosenttia on yhtä luottavaisia. Kaikista suomalaisista useimpiin ihmisiin luottaa 59 prosenttia.

Toisiin ihmisiin luottamisessa vähän koulutusta saaneet ovat varauksellisimpia. Mitä enemmän koulutusta, sen paremmin luotetaan muihin ihmisiin.

Luottamus on perusta avoimen ja demokraattisen yhteiskunnan toiminnalle. Mikäli yhteiskunnassa joudutaan rajoittamaan avoimuutta ja kansalaisvapauksia alkaa myös luottamus huveta. Ruotsi saattaa olla läheinen esimerkki tällaisesta kehityksestä - tai ainakin sen alusta. Turvallisuusviranomaiset ovat Ruotsissa jo määritelleet sisäisen turvallisuuden potentiaaliseksi kriisin kohteeksi.

 

Suomi kulkee eri suuntaan kuin muut kehittyneet maat
Pitkässä tutkimussarjassa on monipuoliset mahdollisuudet ajallisiin vertailuihin. Yksi mielestäni järkyttävimmistä tutkimustuloksista on saatu juuri tällä tavalla vertailtaessa muutoksia 1981-2000. Uusia tuloksia odotellessa näitä on syytä katsoa.

Kysymyksessä on siirtymä materialistisista arvoista postmaterialistisiin. Tutkimussarjan alussa Suomi oli hyvää vauhtia siirtymässä "oikeaan" suuntaan, mutta jotain on tapahtunut, ja muutos lähtikin kulkemaan päinvastaiseen suuntaan kuin muissa kehittyneissä maissa. Inglehartin ja Welzelin esittelemien tulosten mukaan esimerkiksi Ruotsissa siirtymä on +27 indeksipistettä ja Norjassa +17. Suomen siirtymä on -29, ja se on koko taulukon suurin negatiivinen. Olemme siis "taantumassa" takaisin kohti materialistia arvoja, emme kulje kohti modernia itsensä toteuttamista!

Muita samaan suuntaan kulkevia maita ovat Viro, Valko-Venäjä, Venäjä, Slovakia, entiset Itä-Saksan maakunnat ja Bulgaria. Aikamoisessa seurassa siis olemme. Tätä ei voi tulkita muuten kuin yhteiskunnan rakennemuutoksen kautta. Ihmisten on pakko varmistua ensin perustoimeentulon asioista ennen kuin voivat ryhtyä ajattelemaan "modernisti".

Minusta tämä tutkimustulos pitäisi nostaa laajan yhteiskunnalliseen keskusteluun, onhan nyt arvokeskustelun aika, vai mitä. Miksikähän kukaan ei sitä tee?

 

7.3.2006