Isovanhempani Helmi ja Erkki Sinkko Viipurissa 1910-luvulla
...ja Turengissa joskus 1950-luvulla.
Isäni Pentti Sinkko "siellä jossain", tässä kuvassa taakse kirjoitetun tekstin mukaan lomalle lähdössä.
Isovanhemmat
1800-luvun lopulla syntyneet isoisäni ja isoäitini ja viime vuosisadan alkupuoliskolla syntyneet vanhempani tuskin osasivat kuvitella tätä nykyistä maailman menoa. Tässäpä he kuitenkin pääsevät kuvamuodossa mukaan bittien maailmaan.
Isovanhempieni kotikaupunki oli Viipuri, vaikka isoisäni ei siellä ollut syntynytkään. Isoisäni oli rautatieläinen, ja evakkoina he muuttivat ensin Ouluun ja sieltä Turenkiin. Turengin ajalta itse muistan heidät. Vaari oli musikantti, viulunsoittaja, ja Viipurin soitannollisen seuran perustajajäsen.
Vanhemmat, sodan sukupolvea
Sota ja sen jälkeen Suomen jälleenrakentaminen olivat vanhempieni sukupolven maailma. Kuva isästäni on Syväriltä Lotinapellon lohkolta. Hän joutui sotahommiin viideksi vuodeksei suoraan varusmiehenä. Myöhemmin hän palveli joukkueenjohtajana ja välillä komppanian varapäällikkönä. Sodan jälkeen hän kouluttautui rakennusmestariksi, ja pitkäaikaisin työpaikka oli Helsingin kaupungin rakennusvirasto.
Hän oli syntynyt Viipurissa -20 ja kuoli -94. Vieressä on piirroksena Viipurin ehkä tunnetuin maisema - tietenkin linnan ja pyöreän tornin ohella, kellotorni Vesiportinkadun suunnasta katsottuna. Itselläni on sama maisema öljyvärimaalauksena.
Vanhempani tapasivat ja avioituivat Turengissa, jossa äitini oli kunnansairaalassa hoitajana. Olen perheen esikoinen, ja syntymäpaikakseni on merkitty Hämeenlinna, koska synnytyssairaala oli siellä. Turengista olemme muuttaneet lyhyen Forssassa asumisen jälkeen Helsinkiin. Vanhempani rakensivat omakotitalon Itä-Pakilaan, jota pidän edelleen kotipaikkanani. Tuo 50-luvun omakotitalo on myyty isäni kuoleman jälkeen, eikä siinä enää asu perheemme jäseniä.
