Takaisin
metsästys-
sivulle

Hirvijahti vuonna 2002 Louhivaarassa

Aloitimme hirvijahdin lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Koirat Sally ja Sepe ovat olleet terveinä ja saaneet hyvää haukkuharjoitusta ja olleet terhakkaasti mukana karhujahdissa. Hirvilupia on meilläkin lisätty, joten kauden alussa tunnelma oli korkealla kuten aina.

Kuvia eri vuosilta

Ja sitten tapahtui se, mitä jokainen metsästäjä inhoaa: ammuin ohi hirvestä -  ja matkaa oli vain 50 metriä. Hirvi hermostui moisesta niin, että vaihtoi välittömästi - koiran edessä kylläkin - asuinpaikkaa naapurivaltion puolelle. Että se siitä.

Jahti jatkui sitten paremmissa merkeissä. Ensin Pete ampui Sallyn haukusta naarashirven ja kolmen vartin päästä Pekka Sepen haukkuun hieman suuremman naaraan.

Pimeys vallitsi jo kun saaliit oli kovan rehkimisen jälkeen saatu peräkärryyn. Oman mausteensa tilanteelle antoi karhuemo kahden pennun kanssa pyörimällä samalla alueella melkein jaloissa.

Suurilla saloilla metsästämisen parhaita puolia: koirilla ja hirvillä on tilaa kulkea. Ja sitten koiria odotetaan ... ja odotetaan. Eipä ihme, että koiramiehillä on välillä vähän mietteliäät ilmeet.

Löytyväthän ne koirat aikanaan, ja odottamista helpottavat tervastulet. Kunnon kannossa kyllä riittää potkua useammankin tunnin istumiseen.

Ja jahti jatkui ... Ohiampumisesta tuli tämän kauden riesa. Lisäkseni kaksi muutakin kaveria ampui ohi - ja samanlaisesta tilanteesta: tielle nousevasta hirvestä. Osaamme varmaan ottaa opiksi.

Luntakin alkoi jo olla aivan riittävästi, ja sitten Pete pääsi aamuvarhaisella yllättämään hirven melkein makuilta. Kausi päättyi sitten pari viikkoa myöhemmin kuin viime vuonna.

Takaisin Vuosi 2 003 Aikaisemmat vuodet