Kelpaako Internet kriisiviestintään?

Fyysisesti Internet on koko ajan kasvava viestintäjärjestelmä. Sen perusperiaate on henkilökohtaisen viestinnän periaate: Yksi palvelin lähettää yhdelle käyttäjälle kerrallaan juuri sen viestin, jonka tämä on pyytänyt. Joukkoviestin toimii toisin: se lähettää kaikille kuluttajilleen saman viestin tai viestit yhtäaikaa - ja viestimen toimittaja tai muu vastaava henkilö päättää, mikä viesti lähetetään. Yhä edelleen näyttää siltä, että Internet ei palvele kriisiviestinnässä silloin, kun erittäin suurella joukolla ihmisiä yhtä aikaa on kasvanut tiedontarve

Vuoden 2001 aikana osoittautui, että Internetin tapa toimia johtaa ruuhkautumiseen silloin, kun tiedon kysyntä jostain syystä kasvaa odottamattoman suureksi. Näin kävi hiihdon MM-kisojen aikaan, kun Lahdessa paljastui suomalaisen dopingin käyttö. Eri raporttien mukaan kaikkien muiden merkittävien palveluntarjoajien kapasiteetti ei riittänyt - Soneraa lukuunottamatta. Siitä huolimatta useimmilla saiteilla tehtiin kävijämääräennätyksiä. Kysymys ei ollut pelkästään palveluntarjoajien servereiden kapasiteetista, vaan jopa käytetyt runkoyhteydet ruuhkautuivat ja lopulta tukkeutuivat estäen uusien käyttäjien pääsyn palveluun. Tällainen tilanne on ollut ainakin meillä Suomessa.

Amerikkalaisia kokemuksia

Terroristihyökkäyksen päivä 11.9.2001 mullisti myös viestinnän. Televisiokanavat kautta maailman luopuivat suunnitelluista ohjelmistaan, ja ryhtyivät seuraamaan katastrofia. USA:ssa puhelinverkko tukkeutui niin, että yhteydet ulkomaille katkesivat. Myös matkapuhelinverkot tukkeutuivat joidenkin tietojen mukaan, Tietoviikko-lehti kertoi kuitenkin 20.9., että kännykkäverkot toimivat tuhoalueilla koko ajan. Sähköpostiviestien raportoitiin välittyneen tyydyttävästi. Uusimmat raportit kertovat myös varsinaisten Internet-palveluiden toimineen tukkeutumatta. Niiden kautta saatiin siis uutisia katastrofin vaiheista, vaikka vain pieni prosentti amerikkalaisista sai ensimmäisen tiedon hyökkäyksestä netin kautta.

Monet palvelut avasivat nopeasti myös neuvontasivuja ja keskusteluryhmiä, joiden kautta ihmiset saattoivat hakea tarvitsemaansa lisätietoa, koska lentoliikenne pysähtyi, ja mm. New Yorkin paikallinen julkinen liikenne pysäytettiin. Netin kautta saatiin siis hyödyllistä ja yksityiskohtaistakin tietoa nopeasti ihmisten saataville.

Ruotsissa uutispalveluiden kävijämäärät kaksinkertaistuivat normaalipäivään verrattuna Jupiter MMXI:n tietojen mukaan. Minkäänlaista ruuhkautumisista ei kerrottu.

Ollaanko Suomessa ajan tasalla?

Terroristihyökkäyksen ajalta kokemukset meillä Suomessa näyttävät paremmilta kuin MM-kisojen ajalta. Julkisuudessa on kuitenkin moitittu Yleisradion nettipalvelua, ja yhtiö on vastannutkin kritiikkiin sanomalla, että kriisitapauksissa ensisijaisia viestimiä ovat radio ja televisio. Yleisradion mukaan "Internet ei sovi massalähetyksiin”

Yleisradion tekninen johtaja Jorma Laiho korostaa, että Internet ei ole massalähetyksiin tarkoitettu broadcast-väline. ”Yleisradion Internet-palvelu on mitoitettu muutamalle tuhannelle yhtäaikaiselle kävijälle. Televisiota tai radiota seuraa suuren tapahtuman aikana muutama miljoona ihmistä, joten mittaluokat ovat aivan toiset”, Laiho selvittää IT-viikon haastattelussa.

Juuri koetun katastrofitilanteen viestintä kuvaa kuitenkin hyvin myös sitä, kuinka Internet on välineenä koko ajan kehittynyt. Esimerkiksi kaikki suurimmat amerikkalaiset uutistenvälittäjät tuottavat päivittäin laajoja ja hyviä kuvagallerioita, siis still-kuvia, joita käyttäjä voi myös ladata omalle koneelleen halutessaan. Samoin näiltä saiteilta löytyy erilaisia videoklippejä, joita käyttäjä voi omaan tahtiinsa katsoa ja vaikkapa kelata niin moneen kertaan kuin haluaa. Missään televisiolähetyksessä en nähnyt videokuvaa ensimmäisen koneen iskeytymisestä WTC:n pohjoistorniin, mutta netistä sellainenkin löytyi.

Suoran äänilähetyksen välittäminen Internetin kautta ei ole enää mikään ongelma, ja mm. BBC pystyy välittämään suoraa videokuvaa netin kautta erittäin suurelle käyttäjämäärälle.

Tietenkin esim. yleisradioyhtiöiden on edelleenkin satsattava peruspalveluihinsa radioon, tv-lähetyksiin ja myös teksti-tv-palveluun, mutta ei niiden nähdäkseni pitäisi aliarvostaa netinkäyttäjiä asiakkaina. Meillä ei ole mitään syytä jättäytyä jälkeen Internetin palveluiden kehittämisessä.

Tsunami antoi oppia Suomessa

Takaisin