Informaatiosota
ja |
||
Uusi sota ja amerikkalaiset
Mielipide- Imagewars - kommentteja kirjasta Kelpaako Internet kriisi- viestintään? Mielipide- Kansakunnan Keskeisten Afganistaniin |
Kylmä sota suurvaltojen keskinäisten välien ja arvovallan selvittelyn välineenä on ohi. Kylmä sota oli pelon ja uhan sotaa, jolla pyrittiin vaikuttamaan kansojen ja niiden johtajien mieliin. Tällaiset psyykkiset elementit eivät kuitenkaan ole hävinneet mihinkään kansojen, valtioiden, uskontojen, heimojen ja mitä erilaisimpien yhteenliittymien tavoitellessa edelleen poliittista ja taloudellista määräysvaltaa. Nykypäivän keino näiden tavoitteiden saavuttamisessa on informaatiosota. Viestintätekniikan kehittyminen on tehnyt jokaisesta yksittäisestä kansalaisesta yhtälailla infosodan soturin ja maalin. Niinpä jokaisen kansallisen tai kansainvälisen kriisin osana on nykyisin informaatiosota - tavalla tai toisella. Informaatiosotaa käydään myös kaikkien aseellisten konfliktien osana. Tulevaisuuden sodassa ei olisi mikään ihme, jos informaatiosota muodostaa 80 % kaikista sodan toimenpiteistä, kuluista ja tappioista, ja loput 20 % on varsinaista tuhoamissotaa - esimerkiksi strategisia iskuja ja niiden torjuntaa. Näillä nettisivuilla seuraan ja esittelen - harrastusluonteisesti kuitenkin - tämänpäivän infosodan ilmenemiä. Joukkoviestinten käyttäjinä olemme jokainen joka päivä tekemisissä infosodan tuotteiden kanssa. Olen kirjoittanut tutkielman "Mielipidetutkimukset uudessa informaatiosodassa", joka on ilmestynyt Maanpuolustuskorkeakoulun Johtamisen laitoksen julkaisusarjassa 1 (Tutkimuksia n:o 22). Ensiksi kuitenkin määritelmä, joka hahmottaa infosodan käsitteitä. Käytän tässä Martin Libicki'n määritelmää vuodelta 1996. Hänen mukaansa informaatiosotaa ei voida määritellä selväksi ja itsenäiseksi sodankäynnin alueeksi. "Information warfare, as a separate technique of waging war, does not exist." Libicki määrittelee seitsemän siihen
liittyvää konfliktin osa-aluetta: Näistä infosodan komponenteista ainakin psykologinen sodankäynti ja nettisodankäynti ovat näkyvissä joka päivä joukkoviestimissä ja netissä. Ensimmäinen esimerkkini on Makedoniasta. Tunnetusti Balkanin maat ovat olleet Euroopan pahin kriisipesäke 1990-luvulla, eikä tilanne ole vieläkään parantunut. Viimeksi köyhä Makedonia on joutunut mukaan etnisiin selkkauksiin. Toisessa esimerkissä tuon esiin kaksi tapausta nettisodankäynnistä. Viereisistä linkeistä pääset eteenpäin. Olen kirjoittanut myös joitakin kommentteja kahden majurin, Aki Huhtisen ja Jari Rantapelkosen Imagewars-kirjasta. Samassa jutussa on esillä myös Naton Kosovo-komentajan kenraali Wesley Clarkin sodan kokemuksista kirjoittama kirja "Waging Modern War". Terroristien hyökkäys USA:ssa 11.9.2001 ei voi olla jättämättä jälkiään infosodankäyntiin. Tästä voi olla vain harmaita aavistuksia, mutta seuraan tilannetta. Amerikkalaiset "vigilantit" ovat jo aloittaneet vastahyökkäyksensä Internetin kautta. Amerikkalaiseen yleiseen mielipiteeseen tällä hyökkäyksellä on mielipidetutkimusten historiassa ennen näkemätön vaikutus, ja presidentti Bushin kannatus (Job Approval) sai poikkeuksellisia piirteitä. Vieressä on myös linkki terrorismin vastaisen Afganistanin sodan keskeisten tapahtumien seurantaan samoin kuin sinne pudotettujen lentolehtisten kuviin. Poikkeuksellinen tilanne syntyi, kun Guantanamoon vietyjen vankien kuvia julkistettiin. Vangeista vastaavat joukot julkistivat ensimmäiset kuvat itse, mutta vaikutus maailman mediassa oli kaikkea muuta kuin etukäteen ajateltu. |