Päivitetty
14.1.2008
GUANTANAMON VANGIT,
USA:N TIEDOTUSTAPPIO
On ilmeisesti helppoa olla yhtä mieltä siitä, että Yhdysvaltain ratkaisu tuoda Afganistanissa vangitsemansa al-Qaidan ja Talibanin taistelijat tukikohtaansa Kuuban Guantanamoon on muodostunut yhdeksi sodan suurimmissta tiedotustappioista. Tappiota ei aiheuttanut niinkään päätös sellaisenaan, vaan kuvat vankien käsittelystä. Laajempi ongelma on, ovatko vangit sotavankeja vai eivät, ja miten heitä tämän perusteella pitäisi käsitellä.
Samat kuvat - päinvastaiset tulkinnat
Amerikkalaiset julkaisivat kuvat ilmeisen hyvässä uskossa ja tarkoituksessa. Maailma tulkitsi kuvat kuitenkin täysin päinvastoin kuin tarkoitus oli.
Kuvia ei ole voitu ottaa vastoin USA:n asevoimien tahtoa - osa kuvista on jopa signeerattu laivaston tuottamiksi. Maailman media innostui asiasta valtavasti. Mediajulkisuus oli paljon suurempaa näitä hieman yli sataa vankia kohtaan kuin vaikkapa samaan aikaan pakolaisleireillä kärsiviä 160 000 tshetsheenipakolaista kohtaan tai Kongossa tulivuorenpurkausta paenneita 400 000 ihmistä kohtaan. Myös kansainvälinen Punainen Risti osoitti huomattavaa kiinnostusta vankeja kohtaan. Miksi kuvista sitten pääsi nousemaan sellainen häly?
Vastaus tähän on tietenkin vain omaa tulkintaani, mutta se menee suunnilleen näin:
Amerikkalaisten ajatus
Amerikkalaiset lähtivät siitä, että vankien siirtämisen on taattava maksimaalinen turvallisuus sekä vartijoille että vangeille itselleen. Lähtökohta on se, että vangit ovat kokeneita ja armottomia ammattitappajia. Taustalla oli varmaan mm. kokemus vankikapinasta Mazar-i-Sharifissa. Yksikään vanki ei saisi saada käsiinsä asetta, sillä seurauksena olisi välittömästi silmitön tappaminen.
Vankileirin vartijat eivät ole ammattitappajia.
Puolustusministeri Rumsfeld kuvaili heitä kertoen, että "he ovat hienoja
isänmaallisia nuoria ihmisiä, he ovat käyneet samoja kouluja kuin meidän lapsemme,
sinun ja minun". 
Vartijoissa on myös naisia.
Kuvien julkistamisen tarkoituksena oli esittää, kuinka hyvin vankien siirrolle asetetut turvallisuustavoitteet oli saavutettu.
Alla on linkki brittiläisen sanomalehden Guardianin juttuun samasta aiheesta. Sen kirjoittaja arvelee, että kuvien julkistamisella haluttiin lisätä myös amerikkalaisen yleisön turvallisuuden tunnetta ja näyttää heille, kuinka viholliset ovat kontrollissa.
Muiden näkemys
Kansainvälinen media, ihmisoikeusjärjestöt, monet oikeusoppineet ja jopa lähimmäiset liittolaiset britit näkivät kuvissa aivan jotain muuta. He näkivät kahlittuja ihmisiä, jotka oli "sensorisesti deprivoitu". Heidän aistiensa käyttö oli niin rajoitettu, että he eivät voineet kommunikoida keskenään. Mustien suojalasien läpi he ehkä näkivät vain muutaman metrin eteensä. Suut oli peitetty niin, että puhuminen estyi. Joidenkin tietojen mukaan heidät oli lisäksi rauhoitettu lääkkeillä.
Kuvissa nähtiin kidutusta lähestyvällä tavalla käsiteltyjä ihmisiä, joiden vangitsemisperustettakin pidettiin vähintäänkin kyseenalaisena.
Guardianin juttu vangeista ja yleisestä mielipiteestä USA:ssa.
...
Tulevaisuus näyttää, mikä ratkaisu tulee olemaan. Vankien käsittelystä tehdään tutkimuksia ja kirjoitetaan kirjoja. Amerikkalaiset ovat siirtäneet tuonnemmaksi uusien vankien tuomista Kuubaan. Tämä lienee ainoa seuraus kansainvälisestä arvostelusta.
7.2.2002 ilmoitettiin, että uusien vankien tuominen leiriin jatkuu, tässä vaiheessa vankien määrä on 186. Samana päivänä presidentti Bush ilmoitti, että Geneven sopimuksen sitoumuksia sovelletaan Taliban-vankeihin, mutta ei al Qaidan jäseniin. Presidentti sanoi, että muutenkin vankeja kohdellaan humaanisti. Sekä yksityiset sotilaat että USA:n kansalaiset tukevat voimakkaasti presidenttiään vankiasiassa.
USA:n puolustusministeriö kertoo
tiedotteessaan 3.5.2002, että sillä on yhteensä 331 sotavankia Quantantamossa uudessa
vankileirissä, joka on nimetty Camp Deltaksi. Kaikki vangit on nyt siirretty tähän
leiriin. Vieressä ja alla olevat kuvat ovat uudesta leiristä. Lisäksi USA:n
viranomaisilla on vankeja Afganistanissa, ja kaikkien vankien yhteismäärä on 555. Osaa
Afganistanissa olevista vangeista ollaan palauttamassa kotimaihinsa. Oikeuden istuntoja
syytteiden esittämiseksi mitään vankiryhmää vastaan ei ole aloitettu.
Vankitilanne 25.6.2002 on seuraava:
564 vankia on Guantanamossa ja "operaatioalueella" on 83 vankia. Vankien
määrä on siis kasvanut jonkin verran, vaikka mitään suuria taisteluita ei
Afganistanissa ole ollut. Al-Qaidan jäseniä on pidätetty mm. Marokossa, mutta joidenkin
tietojen mukaan amerikkalaiset eivät halua heitä haltuunsa, koska Marokon viranomaiset
"voivat kuulustella heitä tehokkaammin" kuin mitä amerikkalaiset arvioivat
voivansa.
CNN:n uutisen mukaan 5.12.2002 vankeja on yhteensä noin 625.
Defense Link kertoo 9.5.2003, että kolmetoista vankia on vapautettu, mutta eri uutislähteiden mukaan Afganistanista olisi tuotu 30 vankia lisää. Kokonaismääräksi kerrotaan 680. Vankien oikeudellinen asema ei ole selvinnyt.
Reuters kertoo 4.7.2003, että kuusi vankia saisi syytteen amerikkalaisessa sotilastuomioistuimessa.
CNN:n mukaan (19.7.2003) 27 vankia on palautettu kotimaihinsa, mm. Pakistaniin. Kotimaan viranomaiset jatkavat heidän kuulusteluaan.
Vankien vapauttamista on jatkettu syksyn 2003, joidenkin tietojen mukaan 140 vankia on kuljetettu kotimaahansa, mm. Afganistaniin.
4.12.2003 ilmoitettiin, että australialainen David Hicks on saanut amerikkalaisen sotilaslakimiehen ilmeisesti alkavaa oikeudenkäyntiä varten.
14.2.2004 USA:n viranomaiset ilmoittivat, että nykyisten 650 vangin vankeus jatkuu niin pitkään kuin sitä pidetään tarpeellisena. Vankien vapautusanomuksia varten perustetaan lautakunta, joka käsittelee vangin anomuksen kerran vuodessa.
1.3.2004 USA:n puolustusvoimien nettisivujen mukaan 88 vankia on lähetetty pidätettyinä kotimaihinsa, mm. 7 vankia Venäjälle. Yhden venäläisen vangin äiti oli pyytänyt USA:n viranomaisilta, että hänen poikaansa ei lähetettäisi Venäjän epävarman oikeusjärjestelmän käsittelyyn.
Huhtikuussa USA:n viranomaiset julkaisivat selvityksen perusteluineen Guantanamon vangeista sekä erilaisista määrittelyistä ja menettelytavoista, mm. vihollisen taistelijan (enemy combatant) määritelmästä. Selvityksen mukaan 5.4.2004 134 vankia on vapautettu Guantanamosta. Vapauttaminen ei selvityksen mukaan ole riskitöntä, ja USA:n viranomaiset uskovat monien vapautetuista palanneet USA:n ja koalition vastaisiin toimiin.
28.6.2004 tuli tieto, että USA:n korkein oikeus on hyväksynyt Guantanamon vangeille vetoomusoikeuden pidätyksestään ja vangitsemisestaan sikäläisiin oikeusistuimiin. Näitä vetoomuksia arvioidaan tulevan satoja. Päätöstä pidetään pahana takaiskuna Bushin hallinnolle.
2.8.2004 Erityinen sotilastuomioistuin on ryhtynyt käsittelemään Guantanamossa vankeina olevien terroristiepäiltyjen oikeudellista asemaa, Yhdysvaltain laivaston tiedottaja Beci Brenton kertoi Washingtonissa.
14.1.2008 ratkaisua leirin ja sen vankien kohtalosta ei edelleenkään ole saatu aikaan. Afganistanin ja Irakin vihollisuudet jatkuvat. Vankien määrä on ollut välillä yli 600, nyt vankien määräksi ilmoitetaan 277. Ongelma lienee se, että monien vankien kotimaatkaan eivät heitä halua, tai kotimaassa uhkaa tuomio tai jopa kidutus. Yhdysvaltain asevoimien komentaja Mike Mullen haluaisi lopettaa vankilan.