Mielipide-
tutkimusten
seuranta
Kansakunnan
mielipide
ja sen muutokset
Keskeisten
tapahtumien
seuranta
Afganistaniin
pudotettuja
lentolehtisiä
”UUSI SOTA” JA AMERIKKALAISTEN SUHTAUTUMINEN TAPPIOIHIN
Amerikkalainen yhteiskunta näyttää olevan tilanteessa, jossa suhtautuminen sotilaallisiin tappioihin on nopeasti muuttunut, koska sodan tilanne tai paremminkin sodan läheisyys on New Yorkin ja Washingtonin terrori-iskujen takia muuttunut täysin.
Tähänastisen suhtautumisen parhaana kuvaajana voidaan pitää uusinta pohdiskelua asiasta. Sen kirjoittaja on Naton edellinen Euroopan joukkojen komentaja Wesley Clark (2001, 437-438).
Hänen lähtökohtanaan on toisaalta se, että USA:n
viimeksi käymät sodat tai pienemmät konfliktit ovat olleet heidän kannaltaan
”vapaaehtoisia”. Vietnamin sota jätti ylemmät upseerit traumaattiseen tilaan,
ja asevelvollisuusjärjestelmä (draft) lopetettiin. Asevoimien oli ryhdyttävä uudella
tavalla rakentamaan itsestään imagoa, ja suhteista sotilaisiin tuli työsuhteita.
Työsuhteiden pitää olla pitkiä ja kilpailukelpoisia. Näin tultiin tilanteeseen, jossa
asevoimien oli pidettävä huolta työntekijöistään. Tietenkään poliitikot eivät
olleet aiemminkaan valmiita hyväksymään sotilaallisia tappioita, nyt myös asevoimien
suhtautuminen oli muuttunut.
Suluissa Clark vielä huomauttaa natoliittolaisistaan Ranskasta ja Iso-Britanniasta, että niiden joukot ovat jatkuvasti kärsineet tappioita rauhanturvatehtävissä, mutta näissä maissa suhtautuminen on erilaista. Tappioiden riskiä pidetään osana velvollisuuden suorittamista.
Varsinaisena päätepisteenä julkisen mielipiteen
tappioiden hyväksymiselle Clark pitää amerikkalaisten hyökkäystä Mogadishuun
Somaliaan 1993. Taisteluissa kaatui 18 amerikkalaisten eliittijoukkojen miestä monien
virheiden seurauksena.
Clark joutui nopeasti eläkkeelle tehtävästään varsinaisen Balkanin operaation päätyttyä, ja teki tilaa seuraajalleen John Ralstonille. Nyt Ralstonin tehtävänä on muistuttaa kansakuntaa tappioiden mahdollisuudesta. Mielipidetiedustelujen mukaan kansa on valmis hyväksymään tappiot.
USA TODAY/CNN
Tähänastisista mielipidetiedusteluista on laajimmin netissä raportoitu USA Today- lehden ja CNN- televisioyhtiön teettämä tutkimus, jonka käytännössä on toteuttanut Gallup. Vastaajia tutkimuksessa on 1032, ja se on tehty 14.-15.9.
Raportin pääsanoma on, että kansakunta on nyt yhdistynyt. Suuri enemmistö tukee sotilasoperaatiota, vaikka tuhansia amerikkalaisia kuolisi, ja vaikka sota kestäisi kuukausia tai vuosia ja vaikka se edellyttäisi asevelvollisuuden palauttamista. Samoin amerikkalaiset ovat valmiita aikaisempaa tiukemman turvallisuustason ylläpitoon lentoliikenteessä.
Tutkimusta varten haastatelluista 91 % hyväksyy presidentti Bushin toimet hyökkäyksen aikana ja 88 % haluaa sotilaallisia kostotoimia (military action in retaliation). Vastaajista 58 % on valmis tukemaa pitkää sotaa terrorismin eliminoimiseksi, kun 40 %:lle riittäisi syyllisten terroristiryhmien rankaiseminen.
77 % vastaajista hyväksyisi asevelvollisuusjärjestelmän palauttamisen (military draft reinstituted). Tässä järjestelmässähän palvelukseen määrättävät miehet valitaan arvalla.
Useita kuukausia kestävän sotilaallisen vastaoperaation hyväksyy 86 % vastaajista, ja 80 % hyväksyy myös maajoukkojen käyttämisen. Vielä 66 % vastaajista hyväksyy useita vuosia kestävän sotilaallisen operaation, ja 65 % on valmiita hyväksymään tuhatlukuiset omien tappiot.
TIME
Time-lehden nettipalvelussa on referoitu heidän konserninsa (Time/CNN) teettämää mielipidetiedustelua, jonka on toteuttanut Harris Interactive. Tutkimus on tehty puhelinhaastatteluina yhteensä 1082 vastaajalle 13.9.2001, siis kaksi päivää hyökkäyksen jälkeen.
Tulosten mukaan 85 % vastaajista hyväksyy ilmaiskun sotilaskohteisiin (isolated military targets), ja 81 % tukee terrorismista vastuussa olevien johtajien surmaamista. Olennaisin tulos ehkä on kuitenkin se, että 55 % tämän tutkimuksen vastaajista hyväksyy maaoperaation, vaikka sen seurauksena menetettäisiin amerikkalaisten henkiä.
Amerikkalaiset ovat myös valmiita tarvittaessa palaamaan asevelvollisuusjärjestelmään (draft), jossa palvelukseen määrättävät miehet arvotaan – 66 % tutkimuksen vastaajista sanoo näin.
Enemmistö amerikkalaisista uskoo myös, että bin Ladenia vastaan tehtävät iskut johtavat laajempaan konfliktiin Keski-Idän ja Aasian maiden kanssa. Myös USA:n sisällä tapahtuvia iskuja tämän jälkeenkin pidetään todennäköisinä – enemmistö vastaajista ajattelee näin.
CBS
CBS-televisioyhtiön heti 12.9. tekemän mielipidetiedustelun mukaan 60 % vastaajista piti hyökkäystä uutena Pearl Harborina. Niinpä 66 % vastaajista oli sitä mieltä, USA:n pitää kostaa (retaliate) vaikka syyttömiä ihmisiä kuolisi. Tutkimuksen miesvastaajista jopa 75 % on tätä mieltä.
CBS:n tutkimuksessa vastaajia on 402, ja sen tiedonkeruu on tehty puhelimitse.
MUUTTUUKO AMERIKKALAISTEN TAPA TAISTELLA?
Ralstonin tappiovaroitukset eivät näytä pelottavan myöskään amerikkalaisia nuoria miehiä. USA Today –lehden nettipalvelun mukaan listautumishalukkuus asevoimien palvelukseen on selvästi lisääntynyt, ja erilaisten yhteydenottojen ja tiedustelujen määrä on samoin selvästi kasvanut.
Jane’s –verkkopalvelun sivuilla on alettu pohtia amerikkalaisten vastaiskun toteuttamista. Kirjoituksen mukaan täsmäisku ”surgical strike” on myytti. Amerikkalaisilla ei nyt ole varaa epäonnistumiseen. Onnistuminen tarkoittaa sitä, että samaa mieltä ovat sekä USA:n asevoimat että ulkomaiset liittolaiset. Esimerkkinä ei-hyväksyttävästä tuloksesta kirjoituksessa mainitaan Clintonin aikana toteutettu risteilyohjusisku Afganistaniin, joka tuhosi yhden moskeijan ja muutamia vuohia.
Nyt amerikkalaisilla ei ole varaa menettää kasvojaan tässä vuosituhannen ensimmäisessä sodassaan – eikä nyt ole kysymys mistään rauhanturvatoimesta tai poliisioperaatiosta. Riskinottokynnystä taistelutehtävien toteuttamisessa alennetaan, ja se tuo mukanaan myös onnistumisia – vaikka tappioitakin tulee. Osa kenraali Clarkin toiveista näyttää toteutuvan.
PRESIDENTTI BUSHIN LINJA
Afganistanin sodan edetessä presidentti Bushin linja näyttää tulevan entistä selvemmin esiin. Hän ei suorastaan vaadi uhrauksia, mutta pitää niitä väistämättöminä. Hän suree sotilaidensa hengen menetystä, mutta samalla muistuttaa taistelun tärkeydestä ja asian oikeutuksesta ja kehottaa kansalaisiaan valmistautumaan tuleviin tappioihin.
Maaliskuun alun 2002 Operaatio Anacondan aikana helikoptereiden alasampumisten yhteydessä sattuneita tappioita on pyritty vertaamaan Mogadishun 1993 tilanteeseen. On jopa väitetty, että Al Quaidan johto olisi tulkinnut amerikkalaisten asennoitumista siten, että tappioiden välttämisen takia maataisteluihin ei ryhdyttäisi. Lausunnollaan 7.3.2002 puolustusministeri Rumsfeld antaa voimakkaan kuvan toisenlaisesta toimintatavasta: "Olkoon tämä opetuksena kaikille niille, jotka hellivät ajatusta, että terrori Amerikkaa vastaan toimisi."
Lähde:
Kansakunnan mielipide ja sen muutokset