Missä menet, digi-tv?

Monissa muissa maissa siirtymävaihe on suunniteltu paljon pidemmäksi. EU:n takaraja siirtymälle on vuosi 2012.

Tämä sivu on kirjoitettu tammikuussa 2006. Tarina jatkuu täällä...

Sovittimet yleistyvät kuin kännykät - vai yleistyvätkö

Tätä kirjoitettaessa on tammikuu 2006. Jos nyt ollaan kännyköiden leviämisvauhdissa, on digiboksi yli 70 prosentissa talouksista noin vuoden kuluttua. Kännyköiden leviäminen alkoi todella kun ensin oltiin päästy kymmenen prosentin rajan yli. Marraskuussa 2003 digisovittimia oli 8,4 %:ssa talouksista.

Digiboksien ja -televisioiden leviäminen näyttää kuitenkin pudonneen todellisesta eksponentiaalisesta vauhdista. Vuoden 2005 lopulla leviämisvauhti jopa hidastui, mikä ei lainkaan sovi malliin. Kännykkämäistä leviämisnopeutta tukisi kylläkin se, että halvimmat sovittimet ovat jo samaa hintaluokkaa kännyköiden kanssa. Nämä tosin ovat karvalakkimalleja, jotka eivät vielä tuo luvattua interaktiivisuutta puhumattakaan ohjelmien tallennuksesta. Näitä palveluita halutessaan kuluttajat joutuvat ostamaan uudet boksit, mutta niinhän kännykätkin alkavat meillä olla parin vuoden iässä jo vaihtotavaraa. Ensiksi ostettu sovitin kelpaa hyvin talouden kakkosvastaanottimeen.

Hitaampi vaihtoehto väritelevisioiden leviämisen mukaan

Mittauskerrasta toiseen polynominen käyrä näyttää vaan muistuttavan entistä enemmän suoraa. Lisäksi on otettava huomioon se, että minkä tahansa innovaatioiden leviämisessä loppuosa täydellisestä peitosta on aina hitaampaa. Paavo Noposen ja Pekka Tiilikaisen tasaisen vauhdin taulukkoa ei voida siis suoraan soveltaa. Tasaisen vauhdin taulukosta olemme jo jäljessä 27 prosenttiyksikköä. Entistä vankemmin näyttää siltä, että elokuun 2007 tavoitteen saavuttaminen on mahdotonta.

Toistaiseksi ei liikenneministeriö eikä kukaan muukaan ole esittänyt leviämisnopeutta olennaisesti lisääviä tosiseikkoja. Ministeriö ja ministeri näyttävät uskovan jonkinlaiseen ihmeeseen ja puhuvat Gotlannista, jossa syyskuussa 2005 20 % talouksista hankki sovittimen viimeisen viikon aikana ennen analogialähetysten loppumista, ja 10 % vielä sen jälkeen.

Tietoa Tilastokeskukselta

Tilastokeskuksen tiedotteessa on kuvattu myös muun uuden kotielektroniikan leviämistä talouksiin viime vuosina. Leviämiskäyrät (mm. laajakuva-tv ja dvd-laite) ovat hyvin samansuuntaiset, ja lähinnä niiden perusteella leviäminen näyttäisi olevan lineaarista. Alla kuvatut käyrät olisivat tämän mukaan siis liian optimisia, mutta kuten edellä olen jo todennut, seuraavat mittaukset näyttävät lopullisen leviämisnopeuden.

Leviämisen estimaatti Finnpanelin tietojen perusteella

Kuvio: Jos digisovittimet yleistyvät yhtä nopeasti kuin kännykät, kuvaa vihreä käyrä sitä. Jos yleistyminen on samanlaista kuin väri-tv-vastaanottimilla, kuvaa sitä sininen käyrä. Nopeammassa tapauksessa digisovittimia on yli 70 %:ssa talouksia vuoden 2005 puolivälissä. Tässä vaiheessa on selvää, että eksponentiaalisen käyrän mukainen oletus leviämisestä on epärealistinen.

Tavoitteen ja toteutuneen erotus

Lisäksi on muistettava se, että talouksissa on keskimäärin 2,5 tv-vastaanotinta, jotka tarvitsevat sovittimen. Nykyhetken tyyli on, että taloudessa vain yksi vastaanotin on saanut boksin tai taloudessa on yksi digikelpoinen vastaanotin. Monet kakkosvastaanottimet siis pimenevät, jos taloudet eivät hanki lisää bokseja. Tällä hetkellä Finnpanelin mukaan ainoastaan 160 000 taloudessa on useampi sovitin. Ja jos taloudessa ei ole tallentavaa digisovitinta, tarvitaan nauhuriakin varten omansa, muuten ei voi katsella kuin samaa kanavaa, jolta nauhoitetaan.

Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena oli "tietoyhteiskuntatelkkari", jota varten piti olla MHP-yhteensopiva sovitin. MHP-kehittelyt on tv-yhtiöissä lopetettu eli siltä osin tietoyhteiskunta on menneen talven lumia. Kaikista virhearvioista huolimatta maamme viestintähallinto pitää kouristuksenomaisesti kiinni lukkoon lyömistään tavoitteista. Arvioni on, että ratkaisu asiaan tulee vuoden 2007 maaliskuun eduskuntavaaleissa. Kukaan kansanedustajaehdokkaista ei uskalla silmästä silmään luvata äänestäjilleen, että yksikään televisiovastaanotin pimenee. Vaalien aikana arvioni mukaan digikelpoisuus on alle puolella talouksista, ja vaaleista on vain noin viisi kuukautta määrättyyn analogisen signaalin sammuttamiseen.