Asuinalue ja ikä erottelee Internetin käyttöä enemmän kuin sukupuoli

Arkipäivän keskusteluissa Internet helposti luokitellaan "miesten" jutuksi, jollei sitä pidetä peräti nörttien yksinoikeutena. Tilastollinen tarkastelu osoittaa kuitenkin, että sukupuolta tärkeämpiä erottelevia tekijöitä tarkasteltaessa Internetin käyttöä tai käyttämättömyyttä ovat mm. ikä ja henkilön asuinalue.

Tämä tarkastelu perustuu Levikintarkastus Oy:n Suomen Gallup Medialta tilaamaan Kansalliseen Mediatutkimukseen (KMT). Tutkimuksessa haastatellaan puhelimitse vuodessa 9 000 12 vuotta täyttänyttä suomalaista (Ahvenanmaata lukuunottamatta). Tutkimuksen tuorein osa-aineisto on vuoden 1999 syksyn aineisto, jossa on yhteensä 4 157 vastaajaa.

Tulosten mukaan Internetiä on suomalaisista käyttänyt viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana 51 % eli 2 231 000 henkilöä. Vastaavasti viimeksi kuluneiden 7 päivän aikana Internetiä ilmoittaa käyttäneensä 35 % suomalaisista eli 1 553 000 henkilöä. Tutkimuksessa on lisäksi mitattu Internetin "eilistä" käyttöä, minkä ajatellaan kuvaavan todella aktiivista suhtautumista tähän välineeseen. Eilen käyttäneitä on 20 % suomalaisista, yhteensä 893 000 henkilöä. Nämä luvut kuvaavat siis vuoden 1999 loppupuoliskon keskimääräistä tilannetta.

KMT:n tulostuksessa eri ryhmiä voidaan kätevästi vertailla laskemalla ns. indeksejä, jotka kuvaavat ko. ryhmässä esiintyvää toiminnan määrää suhteessa koko vastaajankunnan jakaumaan.

Taulukossa 1. vertailu on esitetty Internetiä viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden osuuksista. Tulkinta on siis se, että koko vastaajajoukon indeksi on 100. Kun miesten indeksi on 110, tarkoittaa se, että miesten joukossa Internetiä käyttäneitä on suhteessa 1,1 kertaa enemmän kuin keskimäärin. Miehistä 56 % on Internetin käyttäjiä.

Taulukko kertoo selvästi siis sen, että sukupuolierot ovat selvästi pienemmät kuin iän tai markkinointialueen perusteella syntyvät erot. Eniten Internetin käyttäjiä on 15-17 –vuotiaiden ryhmässä, mutta erot kaikkien nuorten ikäryhmien välillä ovat pienet. Internetin käyttöaktiivisuus laskee iän kasvaessa siten, että 45-49 –vuotiaiden ryhmässä indeksi on tasan 100, 50-56 –vuotiaiden ryhmässä 76, 55-64 –vuotiaiden ryhmässä 39 ja yli 65-vuotiaiden ryhmässä siis taulukossa näkyvä 7.

Tavallaan voisi ajatella jopa, että iäkkäimpien ryhmien mukaan ottaminen tähän vertailuun on epäreilua, koska heidän mahdollisuutensa päästä Internetin käyttäjiksi ovat rajoitetut. He ovat kuitenkin täysvaltaisia kansalaisia kuten muutkin, eikä heitä tästä syystä tarvitse unohtaa. Iän mukainen tulos voidaan kuvata myös siten, että Internet saavuttaa kaikki alle 50-vuotiaat suomalaiset "keskimääräisellä" tasolla, ja sitä vanhemmat ovat keskimääräisesti huonommin Internetin saavutettavissa.

Markkinointialuejakona on tässä käytetty Suomen Gallupin markkina-aluejakoa vuodelta 1986. Siinä on tarkimmillaan 35 aluetta, joten jako on hyvin tarkka ja sopii todennäköisesti erittäin hyvin alueitten välisen eron kuvaamiseen. KMT:n näyte on niin hyvin alueellisesti edustava, että tätä jakoa voidaan käyttää.

Perinteisistä medioista – radiosta, televisiosta ja sanomalehdistä – ajatellaan usein, että niiden käyttö on osa ihmisten elämäntapaa. Ne kuuluvat tavalla tai toisella ihmisten päivärytmiin, ja aikakauslehtiä luetaan vähintäänkin viikoittain. Vuoden aikana käyttämistä ei voida mitenkään selittää ihmisten elämäntapaan kuuluvaksi, ja siksi tarkastelen tässä myös aktiivisempaa Internetin käyttöä, viimeksi kuluneiden 7 päivän aikana tapahtunutta käyttöä sekä eilen tapahtunutta käyttöä, koska KMT:n kysymystavat antavat tähän mahdollisuuden.

Taulukko kertoo lähinnä sen, että Internetin käyttötiheyden kasvaessa erot eri käyttäjäryhmien välillä kasvavat myös. Viikon aikana tapahtuneen käytön määrällä mitattuna 15-17 –vuotiaat ovat siis kaksi kertaa niin aktiivisia kuin väestö keskimäärin. Todettakoon tässä lisäksi, että yli 65-vuotiaista ainoastaan yksi prosentti sanoo käyttäneensä Internetiä viimeksi kuluneiden 7 päivän aikana. Kajaanin markkinointialueella heitä on 14 %.

Tarkastelumme kolmas taulukko jatkaa samaa linjaa: erot ovat kasvaneet. Sukupuoltenkin välinen ero on selvä. Iän kohdalla poikkeuksen tekee se, että suurin indeksi on nyt ryhmässä 20-24 –vuotiaat. Tässä ryhmässä alkaa ilmeisesti näkyä myös työssäkäymisen vaikutus Internet-aktiivisuuteen. Työpaikkakäyttöhän on Suomessa poikkeuksellisen suurta moneen muuhun maahan verrattuna. Nuorten työpaikat ovat todennäköisesti myös sillä tavoin "moderneja", että nettisurffailu on mahdollista. Monet nuoret myös käyvät työssä tietoteknisellä alalla.

Alueellisia eroja on syytä tarkastella tässä vielä hieman lisää. Eri alueilla ja varsinkin maaseutupaikkakunnilla on ollut ja on parhaillaankin monenlaisia projekteja, joilla pyritään edistämään tietotekniikan ja Internetin käyttöä näiden alueiden taloudellisten mahdollisuuksien ja elinolojen parantamiseksi. Tämäntyyppinen vaikuttaminen on myös mahdollista ja onnistuu ehkä helpommin kuin ihmisten iästä johtuvien toimintamallien, tapojen ja tottumusten muuttaminen.

Internetin käytön alueittainen tarkastelu tuotti sellaisen hämmästyttävän tuloksen, että ainoastaan Suur-Helsingin markkinointialue poikkesi koko maan keskiarvosta tilastollisesti merkittävästi (indeksi oli siis 132). Kaiken kaikkiaan 6 muuta markkinointialuetta sai sadan ylittävän indeksiarvon. Ne olivat Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Rauma, Pietarsaari, Oulu ja Kuusamo. Pieniä arvoja saivat puolestaan mm. Lappeenranta- Imatra (73), Lahden pohjoinen markkinointialue (74) ja Varkaus- Pieksämäki (75).

Yleiskuva tarkastelu on kylläkin sellainen, että Internetin aktiivisina käyttöalueina korostuvat alueet, joilla on paljon oppilaitoksia ja erityisesti yliopistotasoista opetusta. Suur-Helsingin ja oikeastaan koko Uudenmaan ero muuhun maahan tuntui kuitenkin niin yllättävältä, että selvitän asiaa vielä lisää asuinalueen tyypin mukaan.

Taulukko 4. Internetiä viim. 12 kk aikana käyttäneiden indeksi kuntatyypin mukaan (koko maa = 100)

Tässä käytetty kuntatyyppiryhmittely on toteutettu siten, että suurimmat kaupungit ovat omina yksiköinään ja loput kunnista on luokiteltu.

Taulukko selventääkin alueellisten erojen tilannetta. Erot johtuvat lähinnä alueiden maaseutumaisuudesta. Muutakin yllättävää taulukosta selviää: Espoo ja Kauniainen ovat Suomen Internet-aktiivisimmat kunnat. Tähdellä taulukossa on merkitty ne kunnat, joissa indeksi on tilastollisesti merkitsevästi suurempi kuin koko maan keskiarvo. Tulos on sikäli selvä, että Internetin käyttöaktiivisuus painottuu kaupunkeihin ja kaupunkimaisiin kuntiin. Ainoa poikkeus indeksillä kuvattuna on Lahti, joka saa arvon 95. Maaseutumaiset kunnat saavat arvon 74, joka on samaa tasoa kuin pienimmät arvot saaneilla markkinointialueillakin (ks. markkinointialueittainen taulukko).

Teknologia- ja yliopistokaupunkeina Oulu ja Jyväskylä erottuvat tässä tarkastelussa Helsingin ja Espoon lisäksi. Markkinointialuetarkastelussa Oulun ja Jyväskylän ympäristöt ilmeisesti "vetivät" niitä alas siten, että ne eivät tilastollisesti merkitsevästi päässeet esille. KMT:ssa Internetin käyttöä on mitattu vertailukelpoisella tavalla vuoden 1997 alusta alkaen. Kuluneiden kolmen vuoden aikana suur-Helsingin ja maaseutumaisten kuntien ero ei ole lainkaan pienentynyt, vaikka tänä aikana keskimääräinen Internetin käyttö on lisääntynyt noin kymmenen prosenttiyksikköä vuodessa.

Sitran raportissa (1996) "Suomi teollisen ja tietoyhteiskunnan murroksessa" on esitetty monia paradokseja, jotka liittyvät tietoyhteiskunnan toteutumiseen. Perinteisen ajattelutavan mukaan mm. Internetin käytöllä voitaisiin korvata niitä "puutteita", joita harvaan asutulla alueella on tiedon hankkimisessa tai ihmisten välisissä sosiaalisissa suhteissa tai vaikkapa viihdetarjonnassa. Näin Internet ei kuitenkaan siis näyttäisi toimivan, vaan Internetin käytön relevanssi on suurinta siellä, missä asukastiheyskin on suurin. Jotenkin vain on niin, että Internetistä saadulla tiedolla on eniten kysyntää siellä, missä mahdollisuudet käyttää sitä tietoa ovat suurimmat, eli suurissa asutuskeskuksissa. Sama kehityssuunta on havaittavissa kaikissa maissa, joissa Internetin käyttö on samaa tasoa Suomen kanssa. Mm. Erkki Liikanen on esitellyt tällaisia tuloksia EU:n komission teettämien tutkimusten perusteella. Tässä on Sitralle yksi paradoksi lisää.

Internetin käyttöaktiivisuutta selittää varmasti osittain tietotekniikan yritysten keskittyminen tiettyihin kaupunkeihin sekä näiden kaupunkien väestörakenne eli nuorien ikäluokkien suurempi osuus. Oma osuutensa on tietenkin tarvittavien laitteiden saatavuudella ja niiden käyttötaidolla. Helppokäyttöiset digi-tv-pohjaiset käyttöliittymät varmasti tuovat osan kansasta Internetinkin käyttäjiksi. Unohtaa ei voida myöskään sitä, että perinteisesti teknisten innovaatioiden leviämisessä kaupungit ovat olleet edelläkävijöiden asuinpaikkoina.

Peruseron Internetin käytössä tai käyttämättömyydessä täytyy selittyä kuitenkin ihmisten syvemmistä tiedontarpeista ja mahdollisuuksista käyttää sitä tietoa. Ehkä meidän on hyväksyttävä se, että tietyissä elinolosuhteissa ihmisistä ei välttämättä koskaan tule Internetin aktiivisia käyttäjiä. Kannettavan puhelimien käyttö on meillä levinnyt huomattavasti tasaisemmin kuin Internetin käyttö, ja perusteena siihen on varmasti suurimmaksi osaksi se, että kännykän relevanssi maaseudulla on huomattavasti suurempi kuin Internetin.

(14.5.2000)

Takaisin