EU:n komission Eurobarometritutkimukset

Eri teemoja

Laitan linkin tutkimusten pääsivulle tähän kokonaisena näkyviin, voit kopioida sen tai klikata suoraan sivulle:http://ec.europa.eu/public_opinion/index_en.htm

Edellisellä sivulla olevan taulukon trendiä voidaan tutkimusten perusteella vielä pidentää. Näin saadaan vieläkin selvempi kuva muutoksista ja niiden mahdollisesta pysyvyydestä. Alla on on suoraan Eurobarometritutkimuksesta leikattu kuva.

Tästä kuvasta ja edellisen sivun taulukosta nähdään, että useiden vuosien ajan suomalaisten enemmistö ei kannattanut yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Syksyllä 2004 mielipide näyttää kuitenkin muuttuneen, ja yhteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan kannatus on siitä lähtien pysynyt suurin piirtein samalla tasolla. Mielipiteen muutosta on vaikea kytkeä mihinkään näkyvään muutokseen tai tapahtumaan politiikassamme. Näyttää kuitenkin siltä, että muuttunut mielipide kattaa suurin piirtein puolustusselon teon 2004 jälkeisen ajan sekä nykyisen eduskunnan vaalikauden. Lisäksi näyttää siltä, että kansalaisten mielipide tästä asiasta on tullut varmemmaksi eli ei osaa sanoa -vastausten osuus on pysyvästi pienentynyt selvästi.

Linkki helmikuussa 2006 julkistetun tutkimuksen suomenkieliseen raporttiin. Tutkimuksessa selvitellään mm. mielipiteitä uusiutuvista energialähteistä. 47 % suomalaisista ei haluaisi maksaa yhtään lisää uusiutuvilla tavoilla tuotetusta energiasta, ja 37 % maksaisi enintään viisi prosenttia enemmän.

Toukokuussa 2006 julkistettiin special-Eurobarometritutkimus, jonka aiheena on Euroopan tulevaisuus. Raporttiin kuuluu sekä kvantitatiivinen että kvalitatiivinen osa. Tutkimuksen mukaan eurokriittisyys on suomalaisissa edelleen lisääntynyt. Laadullisen raportin mukaan suomalaisten suhtautumisessa on synkkyyttä ja nuorten vastaajien mielipiteissä piirteitä, joiden perusteella vappumielenosoitukset tuntuvat ymmärrettäviltä. Talouden rakennemuutos syö suomalaisten nuorten ja ehkä vanhempienkin tulevaisuudenuskoa, mutta kuulumme silti EU:n onnellisimpien joukkoon. Lue lisää ...

Kesäkuussa 2006 tuli julkisuuteen erikois-eurobarometritutkimus lintuinfluensasta (Avian Influenza). Sen mukaan suomalaisten tiedot sairaudesta ovat EU:n keskimäärää paremmat. Selvä enemmistö suomalaisista on myös sitä mieltä, että media on kertonut sairaudesta asiallisesti. Suomalaiset ovat vähiten EU-kansalaisten joukossa sitä mieltä, että unionin julkisten viranomaisten tärkein huolenaihe on unionin kansalaisten terveys. Tämä tulos on samansuuntainen kuin tulokset, joiden mukaan suomalaisten EU-kriittisyys on lisääntynyt.

Heinäkuussa 2006 julkaistun EB65-tutkimuksen ensimmäisen raportin mukaan suomalaiset olivat EU-kriittisimpiä kaikista jäsenmaiden kansalaisista. Ainoana maana enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että demokratia EU:ssa toimii huonosti. Suomalaiset eivät myöskään arvosta enää unionin laajentumista, ja erityisesti suomalaiset ovat Turkin liittymistä vastaan. Epäsuorasti voisi päätellä, että kansalaiset eivät ole tyytyväisiä maamme komissaarin toimintaan ja hänen saamaansa tehtävään Turkin liittymisen pääneuvottelijana. Sama linja jatkuu EB67-tutkimuksessa, josta julkistettiin ensimmäiset tulokset kesäkuussa 2007. Sen mukaan suomalaisten joukossa on vähiten Unioniin erittäin tai melko positiivisesti suhtautuvia. Ainoastaan 39 % prosenttia suomalaisista vastaajista on Unionin lisälaajentumisen kannalla. Entistä selvemmältä näyttää se, että EU:n arvostus ei suomalaisten silmissä parane ennen kuin oman komissaarimme tehtävä vaihdetaan joksikin muuksi kuin Unionin laajentuminen. Muutosta varmaankin helpottaisi komissaarin vaihtaminen samalla.

Joulukuussa 2006 tuli ensimmäinen raportti syksyn EB66-tutkimuksesta. Uutena asiana tutkittiin mm. kanslaisten mielipidettä kannabiksen henkilökohtaisesta käytöstä. Vain 8 % suomalaisista oli sitä mieltä, että sen henkilökohtainen käyttö pitäisi sallia läpi koko Euroopan. Ruotsissa vastaava osuus oli 9 %, eikä missään maassa kannattajia ollut yli puolta vastaajista. Suopein käytölle oli Hollanti (49 %).

Alle puolet suomalaisista hyväksyy väitteen, että homoseksuaalien avioliitot pitäisi hyväksyä koko Euroopassa. Vielä vähemmän (24 %) saa kannatusta homoseksuaalien adoptio-oikeus. Suomessa ei myöskään saa kannatusta ajatus siitä, että uskonnolla on liian tärkeä rooli yhteiskunnassamme, vain 23 % tutkimuksen vastaajista sanoo näin.

Täsmälleen puolet suomalaisista ajattelee tutkimuksen tuloksen mukaan, että me tarvitsemme enemmän tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta vaikka se merkitsisi vähemmän yksilönvapautta. EU:n kaikkien vastaajien keskiarvoluku on tässä asiassa 64 %. Itse en oikein osaa tulkita mitä tässä nyt itse asiassa haetaan, mutta ajatus voisi siis olla se, että tiettyjen yksilöiden muista välittämätöntä kyynerpäätaktiikalla toteutettua vapautta voitaisiin rajoittaa, etteivät heikommat jää jalkoihin - jotakin lakisääteistä tasa-arvoa siis.

Kysyttäessä ihmisten henkilökohtaisia tärkeimpiä arvoja nousi suomalaisten vastauksissa ensimmäiseksi rauha (59 % vastaajista mainitsi sen). Prosentti on suurempi kuin kaikilla vastaajilla keskimäärin, ja viittaa ilmeisesti siihen, että edelleen EU nähdään turvallisuustakeena Suomelle, sillä suomalaiset mainitsivat rauhan useimmin myös EU:n tärkeänä arvona. Toiseksi nousi ihmiselämän kunnioittaminen (52 %) ja kolmanneksi ihmisoikeudet (40 %). Mainittakoon tässä, että ruotsalaiset painottivat selvästi useammin demokratiaa (45 %), suomalaisilla osuus oli 18 %.

Tutkimusraportista on julkaistu myös suomenkielinen kansallinen raportti, kuten aina on tapana näissä suurissa standarditutkimuksissa.

Syyskuussa 2007 julkaistiin raportti kulttuuriarvoista. Osaltaan tutkimus vahvistaa edellä henkilökohtaisista arvoista saatuja tuloksia. Eniten kaikista vastanneista EU-maista suomalaiset pitävät rauhaa eurooppalaisena arvona. Samalla tavalla he näkevät mielipiteen vapauden arvona useammin kuin muiden maiden kansalaiset. Tätä voisi tulkita ehkä sitenkin, että juuri näissä kahdessa asiassa me suomalaiset muistamme vielä voimakkaasti niiden puutteen. Toinen maailmansota jätti kipeät muistot, ja sodan jälkeinen aika muistetaan ajanjaksona, jolloin täydellistä mielipiteen vapautta ei Suomessa ollut.

Joulukuussa 2008 julkaistiin taas arvoraportti osana EB 69-tutkimusta. Siinä on tarkasteltu vastaajien luokittumista erityyppisten arvojen kannattajiksi. Nämä ovat postmaterialistiset arvot, materialistiset arvot sekä näiden välimuoto. Postimaterialistisia arvoja kannattaviksi luokittui tutkimuksessa 11 % suomalaisista vastaajista, kun esimerkiksi Ruotsissa vastaava osuus oli 23 %, Hollannissa 20 % ja Tanskassa 16 %. Vastaavasti materialisteihin luokittui 30 % suomalaisista. Tämä osuus on hieman pienempi kuin EU:n keskiarvo 32 %. Valtaosa suomalaisista luokittui siis sekaryhmään, sen osuus oli 58 %. Materialistiset arvot liittyvät toimeentuloon ja yleensä pärjäämiseen, postmaterialistiset arvot kuvaavat enemmän yksilöllisyyttä ja itsensä toteuttamista. Tämän tuloksen mukaan suomalaisten voidaan siis katsoa olevan arvomaailmaltaan jonkinlaisessa siirtymävaiheessa, mutta tällä hetkellä vielä perinteisellä puolella, missä tärkeää on toimeentulon varmistaminen. Itsensä toteuttamisen arvot kuitenkin nostavat päätään.

Erikois-Eurobarometritutkimus 72.2 selvitteli EU-kansalaisten näkemyksiä korruptiosta maassaan ja EU:n elimissä. Useimpien maiden kansalaiset ovat mielestään havainneet korruptiota enemmän kuin vastaavassa tutkimuksessa 2007. Mutta ennätyksen tekevät suomalaiset! Vastaajille esitetty väittämäkysymys kuului (vapaasti suomennettuna) "Korruptio on yksi keskeisistä ongelmista Suomessa." Myönteisiä vastauksia tähän väittämään tuli 26 % enemmän kuin kaksi vuotta sitten, ja muutos on suurin kaikista tutkituista maista! Kansalaisten käsitys sinisilmäisestä luottamuksesta ja rehellisyydestä Suomessa on häipynyt historian hämärään. Muutos oli 32 % huonompaan suuntaan kun lisäkysymyksellä selvennettiin käsitystä kansallisista instituutioista eli siis esimerkiksi eduskunnasta ja hallituksesta, hyvin ei siis poliitikoilla mene!

13.12.2009