Suomalaisten äärimmäisiä mielipiteitä
Takaisin pääsivulle Meitä suomalaisia on syytetty joskus mielipiteidemme impivaaralaisuudesta, ja näin taitaa monesti ollakin. Ainakin tuntuu siltä, että täällä ei paljoa välitetä tai tiedetä siitä, mitä muualla maailmassa tai Euroopassa ajatellaan. Olemme omassa rauhassamme täällä Euroopan koilliskulmalla "saaressa" - tännehän tullaan useimmiten joko meren yli tai lentokoneella.

Tämän sivun uusin päivitys on sivun alalaidassa, ja se koskee suomalaisten suhtautumista eläinten kloonaukseen kesällä 2008
.

Sodasta kärsineiden auttaminen

EU tutki Afganistanin sodan aikaan marraskuussa 2001 jäsenmaiden kansalaisten mielipiteitä kansainvälisen kriisin tilanteessa. Jokaisessa maassa haastateltiin noin tuhatta yli 15-vuotiasta kansalaista. Tutkituista 15 jäsenmaasta suomalaiset olivat vähiten halukkaita lähettämään omia joukkoja aseellisiin tehtäviin Afganistaniin osana ns. koalitiota. Kuten tiedetään, nytkin rauhanturvajoukkojamme siellä on. Suomalaiset olivat myös vähiten halukkaita antamaan lentokenttiä tai muita tukikohtia tarvittaessa amerikkalaisten tai koalition käyttöön.

Joukkoja Afganistaniin

Sodan jälkeen maa on tietenkin autettava jaloilleen, uudelleenrakennettava. Myös tässä mielipiteessään suomalaiset olivat jyrkkiä: Ei osallistuta. Aivan päinvastaista mieltä olivat ruotsalaiset.

Jälleenrakentaminen

 

Suomalaisten vapauden kaipuu
World Values -tutkimuksessa tuotetaan mitä moninaisimmista asioista raportteja ja analyyseja. Seuraava kuvio antaa mielenkiintoisen näkökulman yhteen tarkastelutapaan, jota voisi nimittää vaikkapa suomalaisten vapauden kaipuuksi: Olemme tässä asennekartassa jotakuinkin lähellä itäsaksalaisia. Näin katsottuna tulos tuntuu intuitiivisesti ymmärrettävältä. Neuvostoliiton sortuminen 1991 antoi suomalaisille ja saksalaisille "uusien osavaltioiden" kansalaisille uusia vapautumisen mahdollisuuksia. Tutkijoiden käyttämä toinen ulottuvuus on "Post-transition freedom 1998-2001", eli kuvio kuvaa hyvin tuoretta muutosta. Suomessa aineisto on kerätty 1999-2000.

Vapaus

Jossain määrin yllättävää on se, että Suomi tällä asennekartalla sijoittuu niinkin kauas länsimaisten demokratioiden suuresta ryhmästä (kartalla "bulk"). Itä-Saksan kanssa Suomea lähempiä maita ovat ennemminkin kommunistivallasta vapautuneet Keski- ja Itä-Euroopan maat. Kuvion perusteella voidaan sanoa myös, että Suomen asennekartta on muista poikkeava ja omaperäinen - kuten monien muidenkin vastaavien asenne- tai arvomittausten perusteella on havaittavissa. Muiden ja varsinkaan länsimaiden arvokehityksestä ei voida välttämättä vetää johtopäätöksiä siitä, mikä kehitys tulee Suomessa olemaan.

Ydinvoiman kannatus Suomessa voimakkaampaa kuin EU:ssa
Yllättäen ydinvoima-asia näyttää olevan sellainen, jossa olemme - yhdessä ruotsalaisten kanssa - EU:n äärilaitaa siinä mielessä, että kannatamme ydinvoimaa selvästi pontevammin kuin muut EU-maat.

Tarina jatkuu toisella sivulla täällä.

Mehän emme pelkää mitään!
Yllä mainitussa EU:n kriisitutkimuksessa kysyttiin myös, pelkäävätkö jäsenmaiden kansalaiset terrori-iskuja. Suomalaiset uskovat asuvansa lintukodossa, kuka täällä nyt rupeaisi terrorisoimaan! Hyvin samanlaisia tutkimustuloksia on saatu muissakin vastaavissa tutkimuksissa, mutta tämä esimerkki riittäköön tästä asiasta.

Terrori

Erilaisia riskejä, ruokaa ja ravintouhkia koskevassa tutkimuksessa puolestaan suomalaiset osoittautuivat lähes pelottomimmiksi EU-kansalaisiksi. Tämänkin tutkimuksen mukaan 95 % suomalaisista sanoo, että ei usko joutuvansa terrorismin uhriksi. Suuri enemmistö ei myöskään arvioi joutuvansa rikoksen kohteeksi ja uskomme vakavalta sairastumiselta välttymiseen on EU:n huippuluokkaa.

Tutkimuksen kenttätyö on tehty syys-lokakuussa 2005 eli lintuinfluenssan ollessa vielä kaukana meistä, mutta siitä huolimatta monessa maassa se huolestutti kansalaisia. Suomessa huolestuneita oli 47 %, mikä oli pienin osuus koko EU:ssa. Tähän saattaa liittyä myös se, että Suomessa pelätään vähiten tuotantoeläimien epähygieenistä käsittelyä - huolestuneita meillä on 34 % kun koko EU:n vastaava osuus on 69 %. 80 % suomalaisista uskoo, että heidän syömänsä ruoka ei vahingoita heitä, ja tämäkin prosentti on EU:n suurin.

Rallikansa suomalaisista 70 % on sitä mieltä, että liikenteessä selviää ilman vammoja ja tämäkin tulos on EU:n "paras". Ympäristö saastumisen vaikutuksia meillä pelätään vähemmän kuin muualla EU:ssa.

Kummallinen poikkeus tästä suomalaisesta "rohkeudesta" on kuitenkin tutkimustulos, jonka mukaan suomalaiset mainitsevat ilmastomuutoksen vuoden 2005 merkittävimmäksi tapahtumaksi useammin kuin monen ilmastomuutoksesta todella kärsimään joutuvan maan kansalaiset. Tällaisen tutkimuksen on teettänyt BBC yhdessä Pipa-nimisen amerikkalaisen tutkimusyhteisön kanssa.

Tässä tutkimuksessa haastateltiin marras-joulukuussa 2005 yli 32000 ihmistä yhteensä 27:ssä maassa. Merkittävimmäksi tapahtumaksi vastaajat nimesivät Irakin sodan, ja toiselle sijalle nousi tsunamikatastrofi. Ilmastomuutosta eli globaalia lämpenemistä piti merkittävimpänä asiana ainoastaan 3 prosenttia kaikista vastaajista. Suomalaisista kuitenkin 11 % oli sitä mieltä, ja vain Meksikossa tuli vielä enemmän mainintoja ilmastomuutokselle, 13 %. Mukana oli monia Aasian maita, joihin ilmastomuutos todella vaikuttaa, esim. Sri Lanka, mutta siellä asian mainitsi vain yksi prosentti vastaajista. Espanjaan on ennustettu pahaa kuivuutta, ja siellä ilmastomuutoksen mainitsi vain kolme prosenttia vastajista. Olisikohan media pelotellut meidät suomalaiset? Mitä pahaa siinä meille luvatussa Pohjois-Saksan ilmastossa oikein on?

Suomalaiset kielteisimpiä sekä USA:lle että Venäjälle
Uutta ei varmaan ole se, että suomalaiset eivät erityisesti pidä naapurimaa Venäjästä, mutta erittäin kielteinen asenne kohdistuu nykyään myös USA:han. Tähän asiaan liittyvän tutkimuksen on tehnyt myös Pipa yhdessä BBC:n kanssa. Tutkimuksessa oli mukana 33 maata. Tutkimuksen haastattelut on tehty lokakuun 2005 ja tammikuun 2006 välisenä aikana.

USA:n vaikutusta maailmanpolitiikassa piti suomalaisista 19 % positiivisena, ja tämä oli kielteisin arvio mm. kaikkien tutkittujen Euroopan maiden joukossa. Puolalaisista jopa 62 % piti USA:n vaikutusta positiivisena. Suomalaisia negatiivisimpia olivat vain meksikolaiset (10 %) ja turkkilaiset (15 %).

Vastaavasti Venäjän vaikutusta piti suomalaisista pääasiassa positiivisena ainoastaan 17 %. Vielä vähemmän positiivisia mielipiteitä oli vain turkkilaisilla (13 %) ja zimbabvelaisilla (16 %). Mitähän muuta yhteistä suomalaisilla saattaakaan olla turkkilaisten kanssa?

EU-kielteisyys huipussaan Suomessa
Maaliskuussa 2007 juuri suurten EU:n 50-vuotisjuhlien alla julkaisi brittiläinen think-thank Open Europe kaikkia jäsenmaita koskevan tutkimuksensa. Sen mukaan suomalaiset ovat haluttomampia kaikista EU:n jäsenmaista antamaan yhtään lisää valtaa EU:lle. Suomalaisista tutkimuksen vastaajista on tätä mieltä 67 %.

Olen jo aikaisemmin muuallakin perustellut tätä näkemystä ensinnäkin sillä, että suomalaiset niin voimakkaasti vastustavat Turkin liittymistä Unioniin, eli Turkin tilanne olisi saatava mahdollisimman pian selväksi. Toisekseen juuri Suomen komissaarin tehtävänä on saada Turkki jäseneksi. Tämä outo pattitilanne ei ratkea muuten kuin vaihtamalla komissaarimme tehtäväksi jonkin muun, ja samalla mielestäni voisi kyllä vaihtaa komissaariakin. Vasta sen jälkeen voidaan olettaa suomalaisten suhtautumisen EU:hun alkavan vähitellen lientyä.

Kenestähän suomalaiset sitten oikein tykkäävätkään - omasta navastaanko pelkästään? Kun ei kelpaa USA, Venäjä eikä EU?

Suomalaiset uskovat vähiten autolla ajamisen ympäristövaikutuksiin
Heinäkuussa 2007 valmistui EU:n tutkimus kansalaisten mielipiteistä liikennemuodoista ja ympäristöstä. Enemmistö suomalaisista (62 %) kylläkin on sitä mieltä, että vastaajan käytössä olevalla autolla on vaikutusta asuinalueen ympäristöön. Tämä prosenttiosuus on kuitenkin pienin kaikista tutkituista jäsenmaista.

Samassa tutkimuksessa 50 % suomalaisista on sitä mieltä, että polttoaineen käytön suhteen tehokkaampien autojen hankkimista pitäisi edistää veroja alentamalla. Tämä osuus puolestaan on suurin kaikkien jäsenmaiden joukossa. Biopolttoaineen käyttämisen lisäämiseksi suomalaiset suosittelevat myös verotuksen keinoja, 54 % on tätä mieltä. Osuus on samoin suurin tutkittujen maiden joukossa. Aivan ilmeisesti autojen ja polttoaineen korkeat verot ovat ongelma suomalaisten mielestä.

Suomalaiset ovat tutkimuksen mukaan häntäpäässä julkisen liikenteen käyttämisessä polttoaineen säästämisen mielessä, 15 % suomalaisista sanoo tekevänsä näin. Vain kahdessa maassa on julkisen liikenteen käyttäjiä vielä vähemmän kuin Suomessa. Suomalaiset eivät myöskään kannata tietulleja, niitä vastustaa 59 % tutkimuksen vastaajista.

Suomalaiset kriittisimpiä eläinten kloonaukseen
Lokakuussa 2008 valmistui EU:n tutkimus kansalaisten suhtautumisesta eläinten kloonaamiseen. Monissa tässä tutkimuksessa mitatuista asoista suomalaiset vastaajat suhtautuvat kielteisimmin kloonauksen eri osa-alueisiin. 93 % suomalaisista vastaajista sanoo, että meillä ei ole tarpeeksi tietoa kloonattujen eläinten ruuaksi käyttämisen vaikutuksista. 88 % meikäläisistä on sitä mieltä, että eläinten kloonaaminen ei ole pelkästään tekninen asia, koska sitä voidaan pitää eettisesti kestämättömällä pohjalla olevana. Molemmissa näissä asioissa suomalaiset ovat EU:n kielteisimpiä. Suomalaiset eivät toisaalta usko, että elintarviketeollisuus, maanviljelijät tai kuluttajat hyötyisivät eläinten kloonaamisesta.

9.10.2008