Osa 1.:
Sotilaalliset
toimenpiteet
Osa 3.:
Mitä ihmettä
suomalaiset
oikein ajattelevat?
Suomalainen
yleinen mielipide
osana kansallista identiteettiä
Osa 2.: Humanitaarinen apu ja jälleenrakennus sekä suhteet muslimeihin
Tutkimuksessa ajateltiin tietenkin myös asian humanitaarista puolta ja sitä, mitä EU:n pitäisi kriisin laukaisemiseksi tehdä. Ensimmäinen asia on kriisin laajentumisen estäminen. 31 % tutkituista suomalaisista oli sitä mieltä, että tämä on olennainen EU:n toimenpide kun taas jopa 70 % ruotsalaisista oli sitä mieltä, että tämä on olennainen toimenpide. Kaikkien maiden vertailussa Suomi oli EU:n toiseksi viimeinen.
Kysymyksessä esitetyt kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa olivat "olennainen" (EU:n toimenpide) tai "tarpeellinen". Jos näiden kahden vaihtoehdon valinneiden osuudet lasketaan yhteen, jää suomalaisten ja ruotsalaisten eroksi noin 9 %-yksikköä, joten ero ei ole kovin suuri. Joka tapauksessa suomalaisten kanta asiaan on huomattavasti ponnettomampi ja ero läheiseen naapuriimme tässä asiassa hämmästyttävä.
Vielä jyrkempi ero ruotsalaisiin löytyy kuitenkin, kun kysyttiin vastaajien halukkuutta siihen, että EU rahoittaa massiivisesti Afganistanin uudelleenrakentamista.
Suomalaisten asenne tuntuu todella jyrkältä - mitäs kun meidän asiat on hyvin, pitäkööt muut huolen itsestään. Sama linja jatkuu myös yleensä humanitaarisen avun kohdalla: Ruotsalaisista 67 % pitää olennaisena, että EU antaa humaritaarista apua, suomalaisista 36 %. Tässäkin suomalaiset ovat selvästi EU:n keskiarvon alapuolella, vaikka Luxempurg, Belgia ja Saksa ovat vielä haluttomampia humanitaarisen avun antamiseen.
Suomalaiset eivät näytä uskovan myöskään siihen, että EU:n kannattaisi tukea Afganistanin demokratian kehittämistä. Ruotsalaiset tukevat tätäkin toimintatapaa eniten, 67 % heistä pitää sitä olennaisena, suomalaisista 35 %.
Koko Euroopan alueella elää arabiyhteisöjä, ja niinpä yksi tutkimuksen kysymyksistä selvitti ihmisten halukkuutta niiden ja paikallisen väestön suhteiden parantamiseen. Myönteisimpiä tälle toimintatavalle olivat britit, heistä 54 % piti sitä olennaisena - suomalaisista ainoastaan 18 %. Suomalaisia lievästi kielteisempiä olivat vielä saksalaiset. Ovatkohan suomalaiset etnisen erottelun kannalla?
Suomalaiset eivät myöskään kannata suhteiden parantamista EU:n ja arabimaiden välillä. Irlantilaisista tätä pitää olennaisena 50 %, suomalaisista 21 %.
Osa 1.: Sotilaalliset toimenpiteet
Osa 3.: Mitä ihmettä suomalaiset oikein ajattelevat?