Suomi mielipidetutkimuksissa

   Takaisin pääsivulle 

Eurobarometritutkimukset

Euroopan komissio on teettänyt jäsenmaiden kansalaisia koskevia mielipidetutkimuksia yhteisön alkuajoista lähtien, vuodesta 1973. Eurobarometrit Standarditutkimusten lisäksi tehdään erityistutkimuksia sekä ns. flash- eli pikatutkimuksia. EU:n laajentumisvaiheessa 2000-luvulla tulivat mukaan kandidaattimaita ja uusia jäsenmaita koskevat tutkimukset.

Rutiininomaisesti selvitetään toistuvina aikasarjoina kansalaisten käsitystä EU:n hyödyllisyydestä, heidän luottamuksestaan eri EU:n toimielimiin monien muiden asioiden lisäksi. Tulokset ovat aina julkisia ja raportit ovat saatavilla Internetin kautta. Tuloksista tehdään myös maakohtaisia raportteja maan omalla kielellä.

Esimerkkinä yhdestä tutkimusaiheesta esitän tässä taulukon suomalaisten luottamuksen muuttumisesta EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.


Suhtautuminen EU:n yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan, %, Eurobarometritutkimukset

EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kannatus Suomessa

2003

2004

2005

2005 marras

2006 kevät

2006 loka

2007 kevät

2007 syksy

2008 kevät

Puolesta

46

60

63

60

61

62

65

66

65

Vastaan

43

36

33

36

32

34

31

29

31

Eos

11

4

5

4

7

4

4

5

4

Tulos kertoo lyhyesti todettuna siis sen, että luottamus tähän asiaan on kasvanut yli yksinkertaisen enemmistön rajan ja asettunut n. 65 %:n tasolle. Muutos on käynyt tähän suuntaan, vaikka samaan aikaan suomalaisten kriittisyys EU:ta kohtaan on muuten kasvanut, mm. perustuslakiluonnosta koskevan sekavan tilanteen vuoksi. Joulukuussa 2008 tulleiden EB 70:n ensimmäisten tietojen mukaan ainoastaan 30 % suomalaisista on sitä mieltä, että asiat EU:ssa menevät oikeaan suuntaan.

Lue lisää Eurobarometreista.
  

Suomalaiset ovatkin mielipiteissään äärimmäisyysihmisiä!

 Usein meidän suomalaisten käsitys itsestämme on, että olemme mukavia mussukoita emmekä ota jyrkästi kantaa mihinkään asioihin. Haluamme olla keskivertoihmisiä, emme halua poiketa näkyvästi muista. Monien mielipidetutkimusten mukaan tämä käsitys on aivan väärä, tulosten mukaan olemmekin äärimmäisyysihmisiä! Usein ajattelemme myös olevamme asioista suurin piirtein samaa mieltä kuin läheinen ja samanlaisena pidetty naapurimaamme Ruotsi. Tämäkään ajatus ei pidä paikkaansa!

Lue lisää... 

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tutkimukset

 MTS:n tutkimusten historia ulottuu yli 50:n vuoden taakse. En käy historiaa tässä enemmälti läpi, totean vain, että yksi keskeinen vaikuttaja oli sittemmin Puolustusvoimien komentajaksi edennyt Jaakko Valtanen. Hän teki Sotakorkeakoulun diplomityönsä ensimmäisenä Puolustusvoimissa keräyttämällä aineistonsa haastattelumenetelmällä ja vaikutti myöhemmin olennaisesti MTS:n edeltäjän Henkisen Maanpuolustuksen suunnittelukunnan työhön.

MTS:n työstä voidaan sanoa, että sen juuret ovat tiukasti kylmän sodan ajassa ja ajattelussa. Perinnettä hyödyntäen voidaan mielestäni kuitenkin sujuvasti siirtyä tutkimusasetelmiin, jotka kuuluvat tähän päivään, tämän päivän poliittiseen ympäristöön ja nykyiseen mediamaailmaan.

Lue lisää...  (Päivitetty 28.11.2006)

EVAn tutkimukset
 EVA.jpgElinkeinoelämän Valtuuskunta EVA on tutkinut suomalaisten arvoja ja asenteita säännöllisesti ja  monipuolisesti jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan, omasta näkökulmastaan tietenkin. Parasta antia tutkimuksessa useimmiten onkin mahdollisuus trendivertailuihin. Asenteet ja näkemykset muuttuvat väistämättä ajan mittaan; vastaajakuntaan tulee mukaan uusia sukupolvia uusine ajatuksineen.

EVAn kahdenkymmenen vuoden vertailututkimus kertoo mielenkiintoisesti, kuin suomalaisten asenneavaruus on rakenteeltaan palannut lähes lähtökohtaansa vuodelta 1984 vuoteen 2002 tultaessa.

Uusimmassa tutkimuksessaan vuodenvaihteesta 2005-2006 EVA selvittää mm. suomalaisten suhtautumista EU:hun ja terrorismiin.

Lue lisää näistä molemmista teemoista, päivitetty 27.2.2007.

 

Koko maailman arvotutkimus - World Values Survey
Tämä tutkimus on maailman laajin ja perusteellisin laatuaan. Sitä on tehty useita kierroksia, ja viides tietojenkeruukierros jatkuu edelleen vuoden 2006 loppuun. Suomessa kenttätyön tekee TNS Gallup Oy, ja viides tutkimuskierros tehtiin meillä vuonna 2005. Noita tuloksia ei vielä ole julkaistu.

WVS

Tämä kuva tunnetaan Inglehartin arvokarttana ja kuvastaa hyvin laajan tutkimuksen hyvin jalostettujen tulosten havainnollisuutta. Siitä nähdään, että Suomi kuuluu pohjoisten protestanttisten maiden ryhmään, jossa itsensä toteuttamisen arvot ja toisaalta maallistuneet rationaaliset arvot saavat suurimmat pistemäärät. Silti olemme melko kaukana esimerkiksi Ruotsista, joka itsensä toteuttamisen arvoilla on äärimaa, ja olemme itse asiassa lähempänä Ranskaa, joka kuuluu jo toiseen maaryhmään.

Yksi keskeinen Suomea koskeva tulos onkin neljän tutkimuskierroksen perusteella, että monista muista kehittyneistä maista poiketen olemme siirtymässä itsensä toteuttamisen arvoista survival-arvoihin päin. Globaalistuminen, huoli työpaikkojen häviämisestä ja muut rakennemuutokset pakottavat ihmiset ajattelemaan enemmän yksinkertaisesti toimeentulon asioita.

Lue lisää uusista tutkimustuloksista.

  

Ruoan arvostuksessa olemme itäeurooppalaisia

 Syksyllä 2005 yhtenä Eurobarometritutkimuksena tehtiin tutkimus EU:n kansalaisten käsityksistä ruokaan liittyvistä riskeistä. Siinä kysyttiin myös vastaajien näkemyksiä heidän ruokaa hankkiessaan arvostamistaan ominaisuuksista. Kaksi keskeistä ominaisuutta olivat laatu ja hinta. Tuloksen mukaan suomalaiset kiinnittävät yhtä vähän huomiota ruoan laatuun kuin ns. EU:n uudet itäeurooppalaiset jäsenmaat! Puolassa 30 % vastaajista sanoo ruoan laadun olevan tärkein asia sitä ostettaessa. Tsekin tasavallassa prosentti on 32, Virossa 34, Suomessa ja Unkarissa 36. EU:n keskiarvoprosentti on 42, ja korkeimman prosenttiluvun 87 saa Kreikka.

Hintaa pitää tärkeänä ominaisuutena EU:ssa keskimäärin 40 % kansalaisista, ja Suomessa 38 %.  

  

Suomalaisille englanti ruotsia tärkeämpi äidinkielen lisäksi

 Syksyllä 2005 Eurobarometritutkimuksena tutkittiin myös EU:n jäsenmaiden kansalaisten näkemyksiä niistä kielistä, joita heidän mielestään lasten tulisi opiskella oman äidinkielensä lisäksi. Vastaajia pyydettiin mainitsemaan kaksi kieltä. Tutkimuksen mukaan englanti on EU:n puhutuin kieli, ja sitä myös suomalaiset haluaisivat lastensa useimmiten oppivan. Englantia kannattaa 85 % tutkimuksen vastaajista, ja ruotsia ainoastaan 38 %. Tulos tukee siis päätöksiä, joita kielten opiskelusta äskettäin on tehty, mm. "pakkoruotsin" poistamista ylioppilaskirjoituksista.

Saksaa suomalaisista kannatti 24 % ja ranskan kieli sekä venäjä saivat molemmat 10 prosentin kannatuksen.

Tilastokeskuksen joulukuussa 2006 julkistaman tiedon mukaan sama asia näkyy käytännön koulutyössä jo nyt. Eniten opiskeltu vieras kieli lukiossa on englanti (99,5 %) ja toisena on ruotsi (92,5 %).


Suomalaiset tyytyväisiä ja luottavaisia, mutta kriittisiä koululaitosta kohtaan

Äskettäin on julkaistu ensimmäisen EU:n jäsenmaiden elämänlaatututkimuksen raportti. Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö, joka tunnetaan paremmin Dublin-säätiönä, toteutti vuoden 2003 kesällä ja syksyllä yli 26 000 haastattelua 28:ssa Euroopan maassa. Sen mukaan suomalaiset luottavat parhaiten julkiseen eläkejärjestelmään - vain 12 % vastaajista määrittelee luottamuksensa matalaksi, EU:ssa keskimäärin osuus on 54 % - sekä sosiaaliturvajärjestelmään. Tutkimuksen mukaan tanskalaiset ovat tyytyväisimpiä elämään yleensä, ja seuraavina tulevat suomalaiset.

Yllättävää tutkimuksessa kuitenkin on se, että Suomessa koululaitoksen tasoa huonona pitävien osuus on suurempi kuin missään EU-maassa. Luku ei tosin ole korkea, 8,2 %. 25:n jäsenmaan keskimääräinen luku on 6,3 %.

Suomalaiset koulut ovat kuitenkin vuodesta toiseen pärjänneet hyvin ns. Pisa-tutkimuksissa ja saaneet siitä mainetta. Pieni osa väestöstä ei kuitenkaan ole tyytyväinen - tutkimuksesta ei kuitenkaan selviä, johtuuko tämä esim. oppilaiden syrjäytymisestä koulutuksesta vai ovatko kansalaisten vaatimukset koululaitokselle liian kovat. Pisa-tutkimuksen hyvistä tuloksista huolimatta meillähän on raportoitu siitä, että lisä- ja tukiopetusta tarvitsevien oppilaiden määrä kasvaa koko ajan. Joissakin kouluissa on sanomalehtitietojen mukaan siirrytty - viranomaisten ohjeiden vastaisesti - tasokurssimaiseen opetukseen. Ihan kaikki ei ole pelkkää auvoa suomalaisissa kouluissa. 

OECD:n tilastoja nuorista

 Teollisuusmaiden järjestön OECD:n uusi vuosikirja antaa kylmän käsityksen teini-ikäisten poikien asemasta Suomessa. Tilaston mukaan 15-19 -vuotiaista pojista 13 prosenttia hengailee olematta koulussa tai töissä. Osuus on tyttöihin verrattuna kaksinkertainen ja suurimpia Euroopassa, huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Katso tilastokuva.

 

Pohjoismaat hyvinvointimallina saavat lisää kritiikkiä
 Brittiläinen "think tank" on julkaissut raportin eurooppalaisesta sosiaalisesta mallista. Kirjassa arvostellaan erityisesti Pohjoismaita siitä, että ne ovat menettäneet asemiaan talouden kilpailussa, ja tästä syystä niiden sosiaalinen malli ei kelpaa koko Euroopan malliksi.

Lue lisää ...

 

Mielipiteitä terrorismin vastaisesta sodasta

 Helmikuun lopussa 2006 Pipa ja BBC julkistivat taas yhteisen tutkimuksensa. Tutkimuksessa haastatteluja tehtiin 35 maassa ja vastaajia oli yhteensä 41 846. Euroopan maita tutkimuksessa oli mukana 8 (Venäjä mukaan luettuna). Yllättäen suomalaiset olivat näistä useimmiten (82 % vastaajista) sitä mieltä, että sota Irakissa on lisännyt terrorismin vaaraa maailmassa. Kuitenkin vain 15 % suomalaisista on sitä mieltä, että Irakissa nyt olevien joukkojen pitäisi vetäytyä sieltä. Irak nähdään siis uhkien pesäkkeenä.

Marraskuussa 2006 Gallup International julkisti tutkimuksen kansalaisten kokemasta terrorismin uhasta omalle maalleen. Tutkimuksessa oli 63 maata ja niissä yhteensä 59 000 vastaajaa. Yllätys ei liene, että suomalaiset sijoittuivat maaryhmään, jossa vähiten uskotaan terrorismin uhkaan. Meikäläisistä 32 % pitää terrorismia uhkana, ruotsalaisista 47 % ja norjalaisista 69 % ja tanskalaisista jopa 72 %. Impivaaralaisuus on voimissaan ...

 

Henkilöautoilu enemmistön liikkumismuoto

 Huhtikuussa 2006 tuli julkisuuteen liikenteeseen liittyvä tutkimus, jonka mukaan myös enemmistö naisista käyttää henkilöautoa pääasiallisena liikkumisvälineenään. Lentoliikennettä lukuun ottamatta julkisten liikennevälineiden käyttö on vähentynyt vastaavaan kuusi vuotta sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna.

Omasta mielestäni tämä kehityssuunta on luonnollinen. Arjen helppous ja yksinkertaisuus on tekijä, jota taloudet väistämättä arvostavat ja toteuttavat kun sen verran varaa on, että ostetaan perheeseen toinen tai kolmas auto. Lapsiperheitä tarkastellessa huomaa tämän selvästi, eikä julkinen valta suinkaan tee asiaa pienten lasten vanhemmille yhtään helpommaksi: kun päivähoitopaikkaa ei löydy läheltä omaa asuinpaikkaa, on väistämättä järkevää turvautua omaan autoon. Ja tämä on vain yksi esimerkki - palveluiden keskittämistrendi lisää yksityisautoilun tarvetta, ja julkisen vallankin olisi syytä hyväksyä tämä. Joku ehkä muistaa, kuinka "Enemmistö ry" vuosia sitten ideologisilla syillä vastusti autoilua. Nyt jalankulkijat eivät ole mikään enemmistö, autojen käyttäjät ovat.

 

Suomalaiset kansallisen ylpeyden aiheet

 Kesäkuussa 2006 julkaistiin ISSP-tutkimukseen (International Social Survey Programme) liittyvä yhteenveto kansallisista ylpeydenaiheista. Suomi sijoittui 34:n maan joukossa 14. ylpeimmäksi maaksi.

Ylpeytemme aiheita ovat mm. historiamme, sosiaaliturvajärjestelmämme ja armeijamme. Urheilun ja taiteen saavutuksia maassamme emme sen sijaan nykyisin arvosta. Naapurimaamme Ruotsin voitamme kaikissa muissa ylpeyden aiheissa paitsi urheilussa.

 

Suomalaisetko sosialisteja?

Heinäkuussa 2006 löysin brittiläisen tutkimusyhtiö Morin sivulta raportin, jonka aiheena on sikäläisen sosiaaliturvajärjestelmän vertailu kuuteen muuhun Euroopan maahan. Raportista (s. 32) löytyy graafi, joka kuvaa European Social Survey'n tulosten (vuodelta 2004) mukaan vastaajien käsityksiä (strongly agree) siitä, pitäisikö maan hallituksen vähentää eroja kansalaistensa tulotasossa. Jos tätä mittaria pitää jonkinlaisena sosialismi-indeksinä, sen mukaan suomalaiset ovat keskimäärin todellakin melkoisia sosialisteja. Meillä 31 % vastaajista on tuloksen mukaan voimakkaasti tulojen tasaamisen kannalla. Sijoitumme Ukrainan ja Tsekin väliin, ja kauas taakse jäävät mm. muut Pohjoismaat, joita on totuttu ajattelemaan voimakkaasti sosiaalidemokraattiseen suuntaan kallellaan olevina!

Mori.jpg

Valitettavasti raportissa ei ole päiväystä, mutta kuviostahan näkyy näiden tietojen keruun ajankohta. Mielenkiintoista on lisäksi se, että kuvion oikeassa reunassa olevalla gini-kertoimella ei näyttäisi olevan mitään korrelaatiota tulojen tasaamista koskevan näkemyksen kanssa. Mm. Iso-Britannia (UK) ja listan kärjessä oleva Kreikka saavat todellista tulojen jakautumista kuvaavalla gini-kertoimella lähes saman arvon. Kaikki Pohjoismaat saavat lähes saman gini-kertoimen arvon, mutta sijoittuvat graafilla kuitenkin kauas toisistaan. Onhan siinä ihmettelemistä! Minkälaisia sosialisteja me suomalaiset oikein olemme? Jaetaan kaikki tasan, mutta minulle ensiksi?

Suomalaiset EU:n epäluuloisimpia nettiostajia

Syyskuussa 2006 julkaistiin tulokset EU:n komission kuluttajien suojaa koskevasta mielipidetutkimuksesta. Raportti on laaja, ja kiinnitän huomiota vain siihen, että taas suomalaiset kunnostautuvat olemalla äärimmäisyysihmisiä eli epäluuloisimpia nettiostajia koko EU:ssa. Tutkimuksen suomalaisista vastaajista 73 % sanoo olevansa "vähemmän luottavaisia" ostamaan tuotteita Internetin kautta yrityksestä joka sijaitsee EU:ssa mutta ei omassa maassa. Tämä osuus on suurin kaikista EU-maista, ns. uudet jäsenmaat mukaan luettuina.

Syyksi suomalaisista vastaajista jopa 91 % sanoo sen, että valitukset, tuotteen palautukset tai hinnan alennukset on vaikeampi hoitaa vieraassa maassa olevalta toimittajalta. Minkään muun EU-maan vastaajat eivät ole näin epäluuloisia. 88 % suomalaisista pelkää myös, että toisesta EU-maasta ostettaessa riski joutua petkutuksen uhriksi on suurempi. Lisäksi 83 % suomalaisista pelkää tavaran toimitusvaikeuksia, eli ilmeisesti sitä että tuote tulee perille myöhästyneenä tai vahingoittuneena. Tässä epäluuloisuudessa suomalaisia lähimmäksi tulevat - yllätys yllätys - Kyproksen asukkaat.


  

17.12.2008

horizontal rule